Presidentti Mauno Koiviston ajatelmiin kuului seuraava kiteytys: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että käy hyvin.
Pari viime vuotta ovat opettaneet, että voi käydä myös huonosti. Kun koronasta on Ukrainan sodan kautta edetty energiakriisiin, varautumista on onneksi alettu oppia. Myös nopeaa reagointia.
Suomen hallitus osoitti sitä kykyä, kun se julkisti sunnuntaina nuotit, joiden tavoitteena on varmistaa energiayhtiöittemme toimintakyky.
Maanantaina markkinoilla ei nähty pelättyä rysäystä. Kymmenen miljardin euron arvoinen varautumispaketti näytti purevan.
Tilanne kriisiytyi perjantaina, kun Venäjän kaasujätti Gazprom ilmoitti kaasun viennin Nord Stream -putkessa Saksaan päättyvän toistaiseksi kokonaan. Se oli tähän asti rajuin liike energiasodassa, jossa Kreml yrittää kiristää Eurooppaa hylkäämään Ukrainan.
Pahimmassa pulassa on Saksa, mutta käänne oli uhka myös suomalaisille energiayhtiöille – ja niiden asiakkaille. Osalla suomalaisyhtiöistäkin on vaikeuksia saada kokoon energiakaupassa vaadittavat käteisvakuudet.