Hal­li­tuk­sen ko­ro­na­nyr­kin toi­min­ta ei vakuuta tar­tun­ta­tau­tien asian­tun­ti­joi­ta: "Hal­li­tuk­sen tulisi pohtia kei­no­ja, joita alue­vi­ran­omai­sil­la ei ole käy­tet­tä­vis­sään"

Erityisesti esiin nostettu kokonaisen koululuokan karanteeni kummastuttaa lääkäreitä.

Asko Järvinen ihmettelee hallituksen toimia.
Asko Järvinen ihmettelee hallituksen toimia.
Kuva: Mauri Ratilainen

Hallituksen koronaministerityöryhmän perjantaina julkistama rajoituskeinovalikoima ei vakuuta tartuntatautien asiantuntijoita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että hallituksen koronanyrkki pyrki lähinnä ottamaa kantaa asioihin, jotka ovat alueiden, ei hallituksen, päätösvallassa.

– Kansalaisena ihmettelen, että hallitus käyttää aika paljon aikaa pohtiakseen asioita, jotka tehdään alueilla ja joihin on ehkä olemassa kansallisia linjauksia. Hallituksen tulisi pohtia keinoja, joita alueviranomaisilla ei ole käytettävissään ja joissa vaaditaan lainsäädäntötoimenpiteitä, Järvinen sanoi STT:n puhelinhaastattelussa sunnuntaina.

Hän olisi toivonut hallitukselta ennemminkin kannanottoja asioihin, jotka nousevat esiin tartunnanjäljityksen sakatessa.

– Esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset ja omalla ilmoituksella töistä poissaolo ovat asioita, joihin paikallisviranomaiset eivät pysty ottamaan kantaa.

"Karanteenit eivät hallituksen päätösvallassa"

Perjantaina nousi esiin asioita, jotka eivät ole hallituksen päätösvallassa, sanoo myös Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi medialle tahtotilan olevan, että koko koululuokka voidaan asettaa karanteeniin, jos luokassa on yksikin tartuntatapaus.

– Lainsäädäntömme mukaan karanteeneista päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri ja se on yksilötason valituskelpoinen hallintopäätös. Jos tällaiseen pakottavaan karanteenimääräykseen mennään, on siihen olemassa kansallinen ohjeistus. Sen mukaan lääkäri päättää, täyttyvätkö kriteerit yksilön kohdalla vai ei, Peltoniemi sanoi STT:lle puhelimessa.

Karanteeniasiaan kiinnitti huomiota myös Husin Järvinen. Hänestä on "huomattavan erikoista", jos hallitus lähtee ohjeistamaan pakkotoimenpiteiden tekemisessä viranomaista, joka tekee päätöksen virkavastuulla.

Järvisen mukaan koulujen karanteenit eivät ole tehokkaita ja eikä niiden käyttöön ole mahdollisuutta, koska testiin pääsy on viivästynyt ja tartunnanjäljitykseen ei ole riittävästi kapasiteettia. Kun karanteenitoimiin päästään, tartunnat ovat jo ehtineet syntyä ja levitä edelleen.

Ei etäkoululle, harrastuskieltokaan tuskin kovin vaikuttava

Sekä Peltoniemi että Järvinen olivat allekirjoittajina keskiviikkona julkaistussa infektioasiantuntijoiden avoimessa kirjeessä, jossa puollettiin koulujen lähiopetusta. Sosiaali- ja terveysministeriö oli ehdottanut koulujen kevätkauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.

– Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että koulurajoitukset eivät ole kovin tehokkaita. Tämä ei tarkoita, etteikö kouluissa voisi tartuntoja syntyä, mutta kyse on suhteuttamisesta tiedettyihin haittoihin, Järvinen sanoo.

Kouluissa altistumisia vältetään esimerkiksi maskien käytöllä, Peltoniemi kertoo. Lisäksi käytössä on muita varotoimia kuten laulamisen välttäminen ja ulkoliikunnan suosiminen.

Koronaministerityöryhmä ei lopulta antanut kansallista suositusta etäkoulusta. Sen sijaan työryhmän keinoihin lukeutuu alueiden ohjaaminen kaikkien sisätilojen sulkupäätöksiin. Tämä koskisi myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Peltoniemi ei usko, että lasten harrastustoiminnan kieltäminen toisi merkittävää lisähyötyä tartuntojen estämiseen. Järvinen puolestaan muistuttaa, että alueellisista asiantuntijoista tai koronakoordinaatioryhmistä juuri kukaan ei ole esittänyt lasten harrastusten kieltämistä.