"Ei ison perheen äitiä voi äänestää" -kommentti sai minut ajattelemaan jälleen äitiyttä, tätä elämän mittaista tehtävää, joka minullekin on annettu. Aina äiti, niin kauan kuin elän, omille lapsilleni. Sellaisena korvaamaton, ainutlaatuinen juuri heille. Mieheni on lapsilleni isä, ainutlaatuinen ja korvaamaton hänkin.
Vanhemmuudessa on vapaus ja vastuu jakaa lasten huolenpito ja kodin arki äidin ja isän kesken, kullekin perheelle sopivalla ja ominaisella tavalla. Miten tähän näkymään sopii ajatus äänen antamisesta ison perheen äidille? Tässä näkymässä ison perheen äiti ei ole ainoa kodin arjen sujuvuudesta huolehtija. Äidille kuuluu oma osuutensa. Tämä osuus on jaettavissa perheen muiden henkilöiden kanssa, joita on äidin lisäksi tässä tapauksessa 10 henkilöä.
Jos äiti on neljä päivää viikossa työmatkalla, näiden neljän päivän aikana isä ja muut perheen jäsenet hoitavat kotityöt, ja muut huushollin hoitamiseen liittyvät kotoisat askareet.
Jos puolestaan isä on neljä päivää viikossa työmatkalla, äiti ja muut perheen jäsenet hoitavat sillä välin kodin ja arjen rutiinit. Yksinkertaistettuna sekä äiti että isä tekevät kumpikin parhaansa ollakseen parhaita vanhempia lapsilleen, niissä reunaehdoissa joissa eletään.
Haihtuvi nuoruus, sanoo Eino Leinokin, mutta äitiyteni ei. Jos ison perheen isä voi olla kansanedustaja, miksi ei äitikin?
Minun äitiyteni ei ole niin keveissä kantimissa, että se haihtuisi Arkadianmäen kaikuville käytäville, tai unohtuisi kokoussalien oville. Olkaa huoleti, te minua äänestäneet tai äänestävät, kyllä mie huushollini hoidan, yhdessä perheeni kanssa.
Anne Niskanen kansanedustajaehdokas (kok.) Muhos