Haa­vis­to tunsi hel­po­tus­ta pevin pää­tök­sen jäl­keen: "Pa­rem­pi joutua pe­rus­te­le­maan avun an­ta­mis­ta kuin aut­ta­mat­ta jät­tä­mis­tä "

Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi tuntevansa helpotusta, kun yli vuoden kestänyt prosessi hänen virkatoimiensa tutkimisesta on takana. Haavisto jatkaa ulkoministerin tehtävässä. Hän painotti, että ministerin luottamus perustuu oman ryhmän ja puolueen tukeen ja eduskunnan luottamukseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto oli perustuslakivaliokunnan kuultavana al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamispyrkimyksiin liittyen viime tammikuussa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto oli perustuslakivaliokunnan kuultavana al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamispyrkimyksiin liittyen viime tammikuussa.
Kuva: Joel Maisalmi

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) piti oman tiedotustilaisuutensa perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuden päättymisen jälkeen. Tiedotustilaisuus järjestettiin etänä, koska Haavisto on Brysseliin tehdystä virkamatkasta aiheutuvassa karanteenissa.

Haavisto sanoi olevansa tyytyväinen, että perustuslakivaliokunta on käsitellyt hänen virkatoimiensa laillisuutta koskevan asian perusteellisesti. Perustuslakivaliokunta tiedotti tänään, että se ei esitä syytteen nostamista Haavistoa vastaan tämän vuodentakaisesta menettelystä al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamispyrkimyksissä. Lopullisesti asiasta päättää eduskunnan täysitunto perustuslakivaliokunnan mietinnön perusteella.

Haavisto esitti tiedotustilaisuudessa yli vuoden kestäneen pevin käsittelyn aikajanan, josta ilmeni, että valiokunnan kuulemista asiantuntijoista valtaosalla ei ollut huomautettavaa hänen toiminnastaan.

Asiantuntijoista professori emeritus Pekka Viljanen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja dosentti Jaakko Jonkka löysivät huomautettavaa Haaviston virkatoimista.

Haavisto itse on antanut asiassa kolme loppulausuntoa. Hän painotti al-Holin leirin kotiutustoimissa toimineensa suomalaisten lasten eduksi.

– Parempi on joutua perustelemaan avun antamista kuin auttamatta jättämistä, Haavisto sanoi.

Perustuslakivaliokunnan antamat moitteet hän sanoi ottavansa tulevassa toiminnassaan huomioon.

Tehtävät hoidettu normaalisti

Raskas prosessi ei ole estänyt Haavistoa tekemästä ulkoministerin normaalia työtä. Hän sanoi, että yhtään tehtävää tai yhtään kokousta ei ole jäänyt väliin. Voimia hän kertoi saaneensa metsässä kävelystä ja kansalaisten tsemppiviesteistä.

Ministerin luottamuksen hän sanoi jättävänsä eduskunnan ja oman ryhmän käsiin.

– Ministerin luottamus perustuu kahteen asiaan: oman ryhmän tukeen ja eduskunnan luottamukseen, en voi vaikuttaa niihin.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo totesi heti, että Haavistolla on hänen luottamuksensa. Eduskunta keskustelee perustuslakivaliokunnan mietinnöstä perjantaina.

Menettely ei kokonaisuudessaan vähäinen

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Nämä ehdot eivät perustuslakivaliokunnan mielestä täyttyneet.

Valiokunta totesi kuitenkin, ettei Haaviston menettelyn moitittavuutta voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Esitutkinnassa pyrittiin saamaan vastaus siihen, miksi Haavisto oli antanut ulkoministeriön virkamiesjohdolle valmisteltavaksi määräyksen konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtämiseksi pois konsulipäällikön tehtävistä, vaikka oli jo sitä ennen ottanut häneltä pois al-Holin suomalaisiin liittyvät tehtävät.

Haavisto ja Tuominen olivat olleet eri mieltä siitä, voidaanko suomalaiset lapset kotiuttaa leiriltä ilman valtioneuvoston poliittista päätöstä konsulipalvelulain perusteella. Tuominen ei siihen suostunut.

Haaviston kokema luottamuspula ei ollut mietinnön mukaan riittävä laillinen peruste Tuomisen virkasiirron valmistelulle. Haavisto ei myöskään selvittänyt vähäisempiä toimia ennen virkasiirtoa koskevaa toimeksiantoaan, mitä pidettiin valiokunnassa ratkaisevana asiassa.

Perustuslakivaliokunnan vihreät jäsenet Outi Alanko-Kahiluoto ja Bella Forsgrén jättivät mietinnöstä eriävän mielipiteen.

Perustuslakivaliokunta politisoitui

Myöhään tiistaina julkisuuteen vuodettiin Alanko-Kahiluodon valiokunnan hallituspuolueiden jäsenille jättämä sähköposti, jossa hän pyrki taivuttelemaan heitä mietintöluonnosta lievemmän muotoilun taakse. Sähköpostista kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset. Mikäli perustuslakivaliokunnan jäsenet tekevät muutosesityksiä, niin ne lähetetään yleensä kaikille valiokunnan jäsenille.

Alanko-Kahiluodon sähköposti kertoi tilanteen politisoitumisesta, vaikka perustuslakivaliokunnan pitäisi pyrkiä toimimaan puolueettomasti päivänpoliittisten kiistojen ulkopuolella. Vihreiden toimintaa onkin arvosteltu laajasti.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valiokunnan tietovuodoista tehdään poliisille tutkintapyyntö.

Ministerivastuuasia

Muistutuksesta lähes vuosi

Ministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimien laillisuutta tutkittiin opposition kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella.

Muistutuksen tekivät 19.12.2019 Mari Rantanen (ps.) Heikki Vestman (kok.), Veijo Niemi (ps.) Jari Ronkainen (ps.), Jussi Wihonen (ps.), Tom Packalén (ps.), Kalle Jokinen (kok.), Kari Tolvanen (kok.), Wille Rydman (kok) ja Sari Tanus (kd.).

Perustuslakivaliokunta päätti 19.2.2020 pyytää esitutkintaa Haaviston menettelystä konsulipäällikön virkajärjestelyissä.

Esitutkintapyyntö rajattiin koskemaan Haaviston menettelyä ulkoministeriön konsulipäällikön virkajärjestelyissä. Keskusrikospoliisin suorittama esitutkinta valmistui heinäkuussa.

Perustuslakivaliokunta sai mietintönsä valmiiksi keskiviikkona. Siinä se esittää, ettei syytettä Haavistoa vastaan nosteta. Mietintö menee vielä eduskunnan täysistunnon ratkaistavaksi.