Jau­he­li­ha­kei­ton oudon hajun syy selvisi Oulussa – eh­dit­tiin tarjota kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Haasta eh­dok­kaa­si kes­kus­te­le­maan kou­lu­tuk­ses­ta – Suomi pienenä kan­sa­kun­ta­na ei voi pärjätä glo­baa­lis­sa maail­mas­sa muuten kuin pa­nos­ta­mal­la kou­lu­tuk­seen ja osaa­mi­seen

Aloitan kirjoituksen siteeraamalla itseäni: ”Matematiikkaa ja ilmastoa on kaikkialla, ja sen vuoksi ne eivät ylitä riittävästi uutiskynnystä vaikka ovat kriisissä ja hätätilassa.” Valitettavasti tämä ei pidä enää täydellisesti paikkaansa, koska kriisi oppimisen ja opettamisen osalta ei koske enää pelkästään matematiikkaa, vaan käsittää muitakin tarpeellisia ja välttämättömiä taitoja.

Suomessa Pisa-tulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun ja nuorilla on entistä vaikeampaa selviytyä vaativista oppilaitoksista peruskoulun jälkeen. Oppiminen ja opiskelu on kuin pyramidin rakentamista, jossa kaikki uusi ”lastataan” aiemman ja tukevan kerroksen päälle.

Insinöörikoulutuksessakin aloittavista vain noin 60 prosenttia läpäisee koulun ja valmistuu insinööriammatteihin. Voisi siis kärjistäen todeta, että peruskoulusta valmistuneet eivät osaa laskea, lukea ja kirjoittaa tarpeeksi hyvin.

"Yksinkertaistettuna kyse on pelkästään riittävistä resursseista, jotka mahdollistavat meidän ammattitaitoisille opettajille puitteet toimia laadukkaasti."

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.