Gee­ni­tie­to tulossa laa­jas­ti ter­vey­den­hoi­toon – osa pe­rin­nöl­li­syys­lää­kä­reis­tä ei usko gee­ni­tes­tien aut­ta­van kan­san­tau­tien eh­käi­sys­sä

Eduskunta käsittelee tänä syksynä lakiesitystä, jonka yksi tavoite on saada geneettinen tieto laajamittaiseen käyttöön terveydenhuollossa. Professori Juha Kere pelkää "geeniuskovaisuuden" johtavan jopa syrjintään. Professori Aarno Palotie luottaa geenitestien mahdollisuuksiin, mutta pitää koordinoivaa viranomaista turhana.

Suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä hyödynnetään geenitutkimuksessa ja lääkekehityksessä. Suomen vanhin biopankki on Auria Turussa.
Suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä hyödynnetään geenitutkimuksessa ja lääkekehityksessä. Suomen vanhin biopankki on Auria Turussa.
Kuva: Turun Sanomat Oy

Jos näet vierekkäin kaksi karttaa, joista toinen kuvaa itäisen ja läntisen Suomen erilaista geeniperimää ja toinen samalla tavalla jakautuvia sairauksia, tuleeko mieleen, että sairaudet johtuvat perimästä?

Karttoja esittelevä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Juha Kere kysyy, miten vältetään geneettisen syrjinnän riskit, jos geenitiedon käyttö Suomen terveydenhuollossa laajenee.

Päätelmä perimän eli genomin merkityksestä olisi väärä – se on Keren mukaan osoitettu jo 1970-luvulla Pohjois-Karjala-projektissa.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä