Tuleva tasavallan presidentti Alexander Stubb aloittaa toimikautensa vaativassa tilanteessa. Kansainväliset jännitteet ovat korkealla, eikä nopeaa muutosta parempaan ole näkyvissä. On tärkeää vahvistaa Suomen ja Euroopan taloutta ja turvallisuutta niin, että meillä on kyky toimia kaikissa tilanteissa.
Ymmärrettävästi Suomessa huomio on ollut erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, onhan meillä Venäjän kanssa 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Perinteisen puolustuksen, turvallisuuden ja rajavalvonnan lisäksi on kuitenkin kyettävä varmistamaan myös talouden turvallisuus.
Euroopan unionissa on havahduttu siihen, että monissa kriittisissä toiminnoissa olemme aivan liiaksi kolmansien maiden varassa. Näitä riskejä on vähennettävä määrätietoisesti. Erityisesti EU-maiden tuonti Kiinasta on kasvanut valtavasti, jopa 30 prosenttia vuonna 2022, ja koskee monia strategisesti merkittäviä aloja. Samalla Euroopan kauppataseen alijäämä Kiinaan on kasvanut historiallisen suureksi, yli 400 miljardiin euroon. EU toi Kiinasta tavaraa yli 600 miljardilla, mutta viennin arvo oli vain 200 miljardia. Epäsuhta on tuntuva.
EU-tasolla viime vuonna laadittu taloudellisen turvallisuuden strategia keskittyy kansainvälisessä taloudessa nyt erityisesti neljään riskiluokkaan: Euroopan toimitusketjuihin, kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen, teknologiavuotoihin sekä taloudellisten riippuvuuksien käyttöön aseena.
Tavoitteena on minimoida geopoliittisten jännitteiden ja nopeiden teknologisten muutosten aiheuttamat riskit niin, että Euroopan talous pysyisi kuitenkin mahdollisimman avoimena ja dynaamisena.
Ensimmäisenä huomio on ollut toimitusketjuissa. Syksyllä hyväksyttiin EU-lainsäädännöt puolijohteista ja kriittisistä raaka-aineista. Molempien osalta Eurooppa on lähes täysin Aasian ja erityisesti Kiinan varassa. Tavoitteena on tuntuvasti lisätä Euroopan omaa tuotantoa vuoteen 2030 mennessä; puolijohteiden osalta 20 prosenttiin ja kriittisten raaka-aineiden louhinnan osalta 10 prosenttiin, sekä lisätä kauppakumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa.
Suomi on tässä merkittävässä asemassa. Puolijohteiden osalta meillä on maailman huippuosaamista, ja kaivosteollisuuden osalta Euroopan listaamista 30 kriittisen tärkeästä raaka-aineesta 16 löytyy Suomen maaperästä. Jos louhinta saataisiin näistä edes osassa käyntiin, se olisi Euroopalle iso asia.
Parhaillaan vastaavaa arviointia tehdään myös kriittisistä lääkkeistä. Tällä hetkellä iso osa Euroopan lääkkeistä tuotetaan muutamassa Kiinan ja Intian tehtaassa. Se tuo haavoittuvuuksia.
Riskinarviointi yhdessä jäsenmaiden kanssa on parhaillaan meneillään myös kriittisten teknologioiden: puolijohteiden, kvanttilaskennan, tekoälyn ja bioteknologian osalta. On varmistettava Euroopan oma toimintakyky ja estettävä teknologiavuoto. Suomessa on kaikissa kyseisissä teknologioissa maailmanluokan osaamista, josta on pidettävä huolta.
Huomio on myös Euroopan kriittisessä infrastruktuurissa, muun muassa satamien, rautateiden, kaapeleiden ja tietoverkkojen omistuksessa, valvonnassa ja turvallisuudessa. Tästä Suomellakin on tuoretta kokemusta, kun kiinalaisalus lanasi Suomenlahdella kaapelit ja kaasuputket poikki.
Maailma on nyt jännitteisessä tilassa. Valtaa haetaan sotilaallisen voiman lisäksi niin hallitsemalla raaka-aineita, infrastruktuuria kuin teknologioitakin. Tässä Euroopan ja Suomen on pysyttävä vahvana.
Henna Virkkunen
europarlamentaarikko (kok./EPP)