Varoitus: Ajokeli on monin paikoin edel­leen huono tai jopa erit­täin huono

EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta syntyi po­liit­ti­nen sopu – Suomi on saa­mas­sa oman rat­kai­sun tur­peel­le

Maatalouspolitiikan uudistus tuo uudelleenjakoa maataloustukiin pienten tilojen hyväksi.

Euroopan unionin maataloustuista aiotaan ohjata jatkossa nykyistä enemmän rahaa ympäristö- ja ilmastotoimiin. Näin sovittiin, kun EU-instituutiot saavuttivat juhannusaattona poliittisen sovun yhteisen maatalouspolitiikan suuresta uudistuksesta.

Sovun mukaan jäsenmaiden tulisi ohjata vähintään 25 prosenttia suorista maatalouden tuista ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamiseen. Uuden tason saavuttamiseen tulee kahden vuoden siirtymäaika. Maatalouden kehittämisrahoista ympäristö- ja ilmastotoimien osuuden tulisi olla 35 prosenttia.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskin mukaan tasosta tulee jäsenmaille sitova ja niiden on pystyttävä osoittamaan, että toimeen todella tartutaan.

Valmisteluvaiheessa maatalouspolitiikan uudistus ehti saada kovaakin kritiikkiä esimerkiksi ympäristöjärjestöiltä ja ilmastoaktivisteilta, jotka ovat moittineet uudistuksen ilmastopuolta kunnianhimottomaksi.

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans kertoi pitävänsä selvänä, ettei näissä neuvotteluissa tehty vielä tarpeeksi ilmaston eteen.

– Tietenkään emme ole tehneet tarpeeksi. Totta kai meidän on tehtävä enemmän. Olemme vasta aloittaneet, Timmermans sanoi.

Komissiolta odotetaan heinäkuussa suurta lakipakettia, jossa viitoitetaan ilmastotoimia eteenpäin.

Turvemaiden suojelusta työstetään ratkaisua Suomelle

Sopuun sisältyy vaatimus kosteikkoalueiden ja turvemaiden suojelusta. Maatalouskomissaari Wojciechowski kertoi perjantaina, että tämän osalta työstetään edelleen teknistä ratkaisua siihen, miten vaatimusta sovelletaan Suomessa. Yksityiskohtia ei ole vielä tiedossa.

– Haluan vakuuttaa, että tiedämme suomalaisten viljelijöiden tarpeet, koska kasvukausi on lyhempi ja maantieteellinen sijainti on erityinen. Tarvitsette tiettyjä poikkeuksia, ja olemme siitä tietoisia, Wojciechowski sanoi lehdistötilaisuudessa.

Timmermans korosti, että viljelijöitä tarvitaan mukaan turvemaiden suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

– Turvemaat ovat olennaisia hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämä on ainoa asia, jonka haluan sanoa, heitä (viljelijöitä) on palkittava siitä, että he tulevat mukaan tähän työhön, Timmermans sanoi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa turvepeltoja on noin 10 prosenttia viljellystä alasta, mutta ne tuottavat yli puolet koko maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä.

Kansallinen strategia määrittää käytännön

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Brysselin-toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki pitää sovun syntymistä merkittävänä asiana, koska nyt ollaan askel lähempänä paketin valmistumista, jonka jälkeen Suomessa päästään työstämään kansallista strategiaa uusien toimien viemisestä käytäntöön.

Vasta kansallinen strategia määrittelee, miten maatalouspolitiikan uudistus tulee näkymään suomalaisten tilojen arjessa.

– Aika paljon yksityiskohtia päätetään siellä kansallisella tasolla, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Maatalouskomissaari Wojciechowskin mukaan neuvotteluja vaikeuttivat jäsenmaiden erilaiset lähtötilanteet. Yhteisen ratkaisun löytymiseksi uudistukseen sisältyy erilaisia joustoja.

Komissaari korosti, että nyt sovitut luvut asettaisivat vähimmäistason, mutta halutessaan jäsenmaat voivat tehdä myös enemmän esimerkiksi ympäristön ja ilmaston eteen maataloudessa.

Tukia kanavoitava pienille tiloille

Kompromissiin sisältyy myös tukien uudelleenjakamista tilojen koon mukaan. Jatkossa vähintään 10 prosenttia suorista tuista tulisi ohjata pienille ja keskisuurille tiloille.

Uudelleenjakoa kannattivat erityisesti EU-parlamentti ja komissio, mutta jäsenmaissa uudesta säännöstä ei yhtä lailla innostuttu.

Suomi ei ole pitänyt uudelleenjakoa tarpeellisena, koska tukirahat jakautuvat suomalaisten tilojen välillä jo nykyisellään melko tasaisesti. Suomessa ei ole valtavaa määrää suuria tiloja, jotka kahmisivat tukirahoja pienten kustannuksella.

MTK:n Leiponen-Syyrakki kuvaa uudelleenjakoa yleisellä tasolla nurinkuriseksi tilanteeksi.

– Jos katsotaan, että epäoikeudenmukainen jakautuminen on sitä, että tuet keskittyvät isoille tiloille, niin näin ei Suomessa ole, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Hän arvioi, että tukien uudelleenjako voi jopa tehdä hallaa Suomen maatalouden elinvoimaisuudelle, jos tukia jaetaan pakolla esimerkiksi sellaisille pienille tiloille, jotka eivät välttämättä ole kovin aktiivisia.

Uudet säännöt käyttöön vuonna 2023

Poliittinen sopu vaatii vielä hyväksynnän sekä EU-parlamentilta että jäsenmaita edustavalta neuvostolta.

Kyseessä on valtava kokonaisuus, joka määrittelee sen, millaista yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:ssa tehdään tulevina vuosina. Uudet yhteiset maatalouspolitiikan säännöt on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 alusta.

Neuvottelutulosta käsitellään maanantaina alkavassa EU-maiden maatalousministerien kokouksessa. Hyväksymiseen tarvitaan jäsenmaiden määräenemmistö, eli yksittäinen jäsenmaa ei voi kaataa sopua.

Maatalouspolitiikan uudistuksella on suuri merkitys, koska noin kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen ja yhteisellä maatalouspolitiikalla määritellään, miten tukieuroja käytetään.

EU:n maataloustuet jakaantuvat kahteen niin kutsuttuun pilariin. Suorat tuet muodostavat rahoituksen ykköspilarin ja maaseudun kehittämisrahat kakkospilarin. Näistä jälkimmäinen on Suomelle perinteisesti tärkeä, sillä Suomi on hyötynyt kehittämisrahoista suhteellisen hyvin.