EU:n ko­ro­na­pa­ke­tin il­mas­to­vel­voit­teel­la voi olla tärkeä rooli hii­li­neut­raa­li­suut­ta kohti men­täes­sä – ko­mis­sion teh­tä­vä­nä on valvoa rahojen käyttöä

Euroopan unionin elpymispaketin avustuksista 30 prosenttia pitää käyttää ilmastonmuutoksen vastaista taistelua edistäviin investointeihin. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan Suomen pitäisi käyttää tukia muun muassa uusien energiaratkaisujen kehittämiseen ja teollisuuden modernisoimiseen.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan EU:n avustuspaketin avulla pitäisi muun muassa pyrkiä vähentämään hiilenpolttoa Euroopassa. Kuvassa ruskohiilivoimala Eschweilerissa Saksassa.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan EU:n avustuspaketin avulla pitäisi muun muassa pyrkiä vähentämään hiilenpolttoa Euroopassa. Kuvassa ruskohiilivoimala Eschweilerissa Saksassa.
Kuva: SASCHA STEINBACH

EU:n elvytyspaketin ja budjetin ilmastovelvoite on hyvä, mutta sen suuruusluokka olisi voinut olla suurempi, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

– Peruste on se, että tällä hetkellä ilmastopolitiikka on yksi tärkeimpiä asioita, jotka luovat elinkeinoelämään uusia investointimahdollisuuksia, Ollikainen sanoo.

Tiistaina päättyneessä EU-huippukokouksessa päätettiin 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahoituksesta, jolla on tarkoitus tukea Euroopan koronaviruksen runtelemaa taloutta. Sopimuksen mukaan 30 prosenttia maakohtaisista avustuksista tulee käyttää ilmastonmuutoksen torjunnan mukaisiin tavoitteisiin.

Ollikainen on varovaisen toiveikas

Päätöksen vaikutus ilmastotyöhön riippuu pitkälti siitä, kuinka toimenpiteet toteutuvat käytännössä.

– Jos Euroopan komissio pystyy hyvin seuraamaan ja valvomaan päätöksen toteutumista jäsenmaiden päätöksissä, sillä on silloin merkittävä rooli.

Päätöksen merkitystä lisää Ollikaisen mukaan se, jos tällä tavoin päästöjään niukemmin vähentäneet EU-maat saadaan kehittämään elinkeinoelämäänsä vähäpäästöisempään suuntaan. Näihin maihin hän laskee erityisesti siirtymätalouksien maita, kuten Puolan, Unkarin, Bulgarian ja Romanian.

Ollikainen on varovaisen toiveikas elvytyspaketin ilmastovelvoitteen toteutumisen suhteen, koska nykyinen komissio on osoittanut, että se ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti.

Kivihiilen polttamisesta eroon

Suomen osuus elpymispaketista on arvioiden mukaan noin 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Tämä tarkoittaisi, että hallituksella olisi käytössä lähes miljardi euroa elvytykseen, jolla yhteiskuntaa voidaan ohjata kohti hiilineutraalisuutta.

Suomen pitäisi Ollikaisen mukaan edistää tuilla muun muassa uusia energiaratkaisuja sähkön- ja lämmöntuotannossa, modernisoida teollisuutta ja kehittää kiertotaloutta sekä muovin kierrätystä.

Euroopan tasolla tärkeintä olisi päästä eroon kivihiilen polttamisesta sähkön- ja lämmöntuotannossa.

– Se on Keski-Euroopan suurin synti ilmastopolitiikassa.

Myös asunnoissa käytettyä kaasulämmitystä ja raskasta teollisuutta pitäisi modernisoida vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottaviksi, Ollikainen sanoo.

Ilmastotoimilla on kiire

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski pitää elvytyspakettiin liitettyä ilmastovelvoitetta erittäin hyvänä ja tarpeellisena päätöksenä.

– Yleisesti ottaen tilanne on se, että kaikki elvytystoimet kannattaa käydä tämän sapluunan läpi, jotta kehitys menee oikeaan suuntaa, Damski sanoo.

Rahojen ohjautumisesta Damski ei pysty vielä tässä vaiheessa kertomaan tarkemmin, mutta monella sektorilla on mahdollisuus tehdä ilmastotyötä hyödyttäviä ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa maanviljely, liikenne, teollisuus ja yksityinen kulutus.

Hän muistuttaa, että ratkaisuilla pitää olla elvyttävä ja työllisyyttä lisäävä vaikutus. Damski pitää EU:n päästöstä ilmastovelvoitteesta hyvänä myös siinä mielessä, että näin voidaan pitää huolta, etteivät elvytystoimet vaikeuta ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja heikennä luonnon monimuotoisuutta.

Damski on tyytyväinen myös siihen, että Suomen omien ilmastotavoitteiden lisäksi EU tulee nyt entistä vahvemmin ohjaamaan maita kohti hiilineutraalisuutta. Hän muistuttaa, että ilmastotoimilla on kiire ja päätöksiä täytyy tehdä laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla.

– Aktiivisuus, jota tämä päätös tuo, laittaa asioita liikkeelle.