Donald Trumpin uusi tullipolitiikka ei ollut yllätys – se oli vain jatkoa hänen pitkäaikaiselle ajattelulleen, jossa kauppasuhteet nähdään ennen kaikkea kaksinkamppailuna voittajista ja häviäjistä.
Euroopan unioni joutui puntaroimaan vastauksensa tilanteessa, jossa lähtökohtana oli huono sopimus. Huonoista vaihtoehdoista tämä oli vähiten huono.
Euroopan suhteellinen kilpailuasema USA:n vientiin säilyi edelleen hyvänä sopimuksen myötä verrattuna suurimpaan osaan muista maista – poikkeuksena Iso-Britannia, joka neuvotteli oman erillisjärjestelynsä.
Kovempi vääntö ja vastatullit tässä vaiheessa olisivat suurella todennäköisyydellä johtaneet samanlaiseen nokitteluun kuin mitä keväällä nähtiin Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Silloin tullitasot nousivat jo 125 ja 145 prosentin tasolle.
Euroopalla ei olisi ollut yhtä kovia kiristysruuveja kuin Kiinalla: ei harvinaisia maametalleja, joiden vientiä rajoittaa, ei lääketeollisuuden kriittisiä komponentteja, eikä satojen miljardien arvosta Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja, joilla painostaa Yhdysvaltoja rahoitusmarkkinoilla.
Parempi oli vakauttaa tilanne nyt – erityisesti, kun Ukrainan sodan neuvottelu on tärkeässä vaiheessa ja Yhdysvaltain kumppanuutta tarvitaan myös sotilaallisesti. Kova kauppakiista olisi saattanut heikentää luottamusta kriittisellä hetkellä.
On syytä muistaa, että osa sektoraalisista tulleista jäi edelleen jatkoneuvotteluihin. Autot ja teräs, mikropiirit ja lääkkeet – nämä kaikki jäivät neuvottelupöytään.
Niiden osalta EU voi palata tiukempaan neuvotteluasemaan myöhemmin tänä vuonna, kun nykyiset tullit alkavat tuntua amerikkalaisessa taloudessa.
Inflaation kiihtyessä loppuvuodesta neuvotteluasetelma voi kääntyä EU:n eduksi, sillä suurimman laskun näistä tulleista maksavat Yhdysvaltain yritykset ja kuluttajat. Investointipankki Goldman Sachs vahvisti hiljattain julkaistussa tutkimuksessaan tämän perusasetelman.
Tämä ei ole suuri voitto, mutta se on pieni vältetty tappio – ja joskus se on kansainvälisessä politiikassa paras mahdollinen lopputulos.
Juho Romakkaniemi
toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari