EU-maat sopivat maanantaina jättilaajennuksesta Venäjän vastaiseen pakotelistaan. Listalle lisätään noin 1 600 nimeä.
Kyse on pakotelistan suurimmasta kertaluontoisesta laajennuksesta sitten vuoden 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa.
EU-maiden ulkoministerit päättivät asiasta kokouksessaan Luxemburgissa. Maiden edustajat saavuttivat asiasta sovun viime viikolla.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan pakotteet kohdistuvat Venäjän sotateollisuuteen ja yli puolet listalle lisätyistä nimistä liittyy ballististen ohjusten tuotantoketjuun.
– Eurooppa osoittaa jälleen yhtenäisyytensä, Kallas kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Pakotteisiin sisältyy matkustuskielto, varojen jäädyttäminen sekä rahoituksen myöntämisen kieltäminen.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei osallistunut maanantain ulkoministerikokoukseen, vaan Suomea kokouksessa on edustanut valtiosihteeri Pasi Rajala.
EU-maat tuomitsivat maanantaina jyrkästi Yhdysvaltain ja Venäjän välisen dieselsopimuksen.
Perjantaina Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoi Venäjän vapauttavan dieseliä polttoainemarkkinoille Yhdysvalloissa ja globaalisti. Venäjä vahvisti Trumpin ilmoituksen jälkeen, että se on valmis toimittamaan öljyä ja öljytuotteita.
Suomi vaatii turistiviisumikieltoa venäläisille
Suomi on myös vaatinut venäläisten turistiviisumien täyskieltoa EU:ssa.
Ulkoministeri Valtosen mukaan EU-maiden tulisi lopettaa turistiviisumien myöntäminen Venäjän kansalaisille, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa.
– Suomessa kiellettiin viisumien myöntäminen venäläisille ei-välttämätöntä matkustusta varten valtioneuvoston periaatepäätöksellä jo vuonna 2022, Valtonen totesi tiedotteessa.
Ulkoministeriön mukaan Schengen-maiden venäläisille myöntämien turistiviisumien määrä on kasvanut viime vuosina. Viime vuonna Schengen-maat myönsivät venäläisille lähes 500 000 turistiviisumia.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) väläytti venäläisten turistiviisumikieltoa viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa. Orpo sanoi aikovansa esittää kieltoa EU:n huippukokouksessa tällä viikolla.
Koulutusoperaatio Libanonissa
Lisäksi maat päättivät maanantaina käynnistää Libanonissa operaation, jonka tarkoituksena on edistää rauhaa ja turvallisuutta maassa. Operaation on määrä kestää kolme vuotta.
EU:n Kallas sanoi, että operaatiossa Libanonin asevoimia avustetaan muun muassa rajaturvallisuudessa ja sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa.
– Eurooppa on sitoutunut Libanonin tulevaisuuteen, Kallas sanoi Euroopan unionin neuvoston tiedotteessa.
Nykyinen YK:n Unifil-operaatio eteläisessä Libanonissa päättyy vuoden lopussa. Myös Suomi on ollut pitkään mukana vuonna 1978 perustetussa rauhanturvaoperaatiossa.
