Etla: "Ko­ro­nak­rii­si osoit­ti, että ta­lous­kas­vus­ta luo­pu­mi­nen on kel­vo­ton il­mas­to­te­ko"

Kun työttömyys kasvaa ja yritykset ja julkiset taloudet velkaantuvat, ilmastoa säästävän teknologian kehittämiseen ei ole varaa.

Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan talouskasvusta luopuminen olisi liki mahdoton ajatuskoe. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.
Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan talouskasvusta luopuminen olisi liki mahdoton ajatuskoe. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.
Kuva: Silja Viitala

– Koronakriisi on osoittanut, että talouskasvun hiipuminen on ilmaston kannalta huono asia, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan maanantaina julkistetussa muistiossa.

"Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen" -muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen ja valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

Kun talouskasvu hiipuu kuten korona-aikana, kasvava työttömyys ja velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä.

– Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan, muistiossa pohditaan.

Etla muistuttaa, että vaikka koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, työttömyys, julkinen velka ja epävarmuus ovat kasvaneet.

"Talouskasvusta luopuminen liki mahdoton ajatuskoe"

– Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.

Muistion mukaan työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä.

– Talouskasvusta luopuminen olisi liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

Kilpailu kannustaa uusiin keksintöihin

Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat Etlan mukaan ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.

– Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin olemassa oleva teknologia, Mikko Spolander sanoo.

Hänen mukaansa teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita.

–  Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.

Markkinatalouden ja politiikan yhteys ratkaisevaa

– Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, EK:n Sami Pakarinen sanoo.

Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja.

Ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy muistion mukaan markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.

–  Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen.