Viime aikoina on noussut julkisuuteen kannanottoja siitä, että työntekijät olisi saatava etätöistä takaisin työpaikoille. Osa yrityksistä ja virastoista onkin asettanut suosituksia ja jopa pakotteita siitä, miten useana päivänä viikossa on konttorilla käytävä. Miksi näin, jos työt tulee hoidettua etänäkin?
Onko tutkimatta vai jopa tarkoitushakuisesti sivuutettu ne monet etätyön myönteiset seikat, kuten esimerkiksi työmatkaan kuluvat ajan- ja kustannussäästöt sekä mahdollisuus valita edullisempi asuinpaikka? Onko järkevää pakottaa ihmisiä konttorille, jossa suurin osa työstä tehdään verkon yli – siis etänä. Samoja etäpalavereja ja töitä, joita voi tehdä kotikonttorillakin.
Etätyön vastustaminen on kuin vastustaisi auringon nousua. Se nousee vääjäämättä ja uudessa aamussa etätyön suomia mahdollisuuksia kannattaisi työnantajilla katsoa uusin silmin. Mihin menevät osaajat seuraavassa talouden noususuhdanteessa, kun yritykset joutuvat jälleen kilpailemaan työvoimasta? Onko joustava etätyömahdollisuus työnantajalle suuri valtti? Jo nyt suomalaisia erityisasiantuntijoita on houkuteltu töihin Ruotsiin – onneksi etänä.
Yllättävää on, että aluekehityksen johtavat tutkijat Suomessa puhuvat edelleen vain kasvukeskusten työvoimatarpeesta ja kaupungistumisesta – unohtaen samalla, että koronan jälkeen työpaikan ja työn tekemisen paikan välille on syntynyt merkittävä ero. Enää ei välttämättä tarvitse muuttaa ruuhka-Suomeen "töiden perässä".
Muodostuuko alueiden hyvä veto- ja pitovoima tulevaisuudessa entistä enemmän hyvistä yhteyksistä, asumisen laadusta, palveluista, harrastemahdollisuuksista ja aidosta luontoyhteydestä? Ja pienemmistä asumiskustannuksista! Etätyö – tässäpä suuri mahdollisuus maakuntakeskuksille ja vetovoimaisille kunnille.
Seppo Romppainen
Vuokatti