Etätyö sopii luonnollisesti lähinnä toimistotyötä, toimihenkilötyötä ja asiantuntijatyötä tekeville. Tutkimusten mukaan ylemmät toimihenkilöt tekevätkin eniten etätöitä. Esimerkiksi rakennus-, tehdas- tai hoiva- ja hoitotyötä tekeville etätyö ei juuri sovellu työn luonteen takia, joka vaatii läsnäoloa työpaikalla.
Koronapandemian myötä yhä useampi siirtyi työskentelemään etänä ja myös jatkaneet etä- tai hybridityöskentelyä koronapandemiaan liittyvien rajoitusten lievennyttyä. Etätyötä on tehty perinteisesti pääosin kotitoimistoilta, kuten nyt korona-aikanakin.
Tarkastelimme etätyöhön liittyviä lehtiartikkeleita systemaattisesti vuosilta 2020 ja 2021. Keskityimme analysoimaan etätyön piirteitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä työjärjestelmän viitekehyksestä. Työjärjestelmä sisältää viisi osiota: työntekijä, organisaatio, työvälineet, työtehtävä ja -ympäristö. Korona mainittiin etätyötä käsittelevissä artikkeleissa suurimmassa osassa ja etätyötä tehneistä noin puolet oli naisia ja puolet miehiä. Artikkeleista joka kymmenes oli Pohjoissuomalaisista lähteistä, eniten Kalevasta.
Etätyössä korostuivat työjärjestelmän eri osiot kuten perinteisillä työpaikoilla. Artikkeleissa käsiteltiin seuraavia: työvälineet (43 %), työntekijä (38 %), tehtävä (18 %), organisaatio (16 %) ja työympäristö (4 %). Perinteisten työpaikkojen tutkimuksissamme kärjessä ovat olleet työntekijä (51 %) ja organisaatio (37 %), kun taas työvälineille on jäänyt maininnoista vain muutama prosentti.
Etätyön tarkastelussa työjärjestelmää olisi hyvä täydentää työnteon paikan, yleensä rakennetun tilan, työväline- ja -ympäristöpiirteiden lisäksi sijaintitiedolla. Erikoisimpien etätyöjärjestelyjen joukossa olivat muun muassa pakettiauto ja valtamerilaiva: autossa asuttiin ja työskenneltiin samalla, kun kierrettiin Eurooppaa, laivassa osallistuttiin kansainväliseen etätyöristeilyyn. Osa työntekijöistä teki etätyötä perheen lomamatkailun yhteydessä Lapin hiihtokeskuksissa joko omassa tai vuokramökissä tai -huoneistossa.