Liikenne: Täys­säh­kö­tak­sit yleis­ty­vät Oulun tol­pil­la

Kolumni: Ei kannata sai­ras­tua, jos asut syr­jä­se­dul­la

Oulu: Kii­ke­liin suun­ni­tel­tu me­ri­kyl­py­lä hakee jälleen li­sä­ai­kaa – ja on to­den­nä­köi­ses­ti saa­mas­sa sitä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Tilaajille

Essee: Kolme kirjaa his­to­rian pai­no­las­tis­ta: "Näen­näi­sen rau­hal­li­sis­sa oloissa voi itää su­vait­se­mat­to­muu­den ja myr­kyl­li­sen kan­sal­lis­mie­li­syy­den siemen"

Eurooppalaiset ihmiset elävät yhteiskunnissa, jotka yhä perustuvat ainakin jossain määrin ulossulkemiselle, jaolle meihin ja muihin, pohtii Pauli Tapio.

Filosofi Hannah Arendtin vuonna 1951 julkaistu teos Totalitarismin synty kuvaa sitä, miten monet eurooppalaiset kansallisvaltiot 1900-luvun alkuvuosikymmeninä muuttuivat omia kansallisiaan sortaviksi, alituiseen laajenemiseen pyrkiviksi totalitaristisiksi yhteiskunniksi.

Se on selvitys natsismin ja stalinismin noususta ja samalla varoitus niille yhteiskunnille, jotka nykyään kutsuvat itseään demokraattisiksi.

Näennäisen rauhallisissa oloissa voi itää suvaitsemattomuuden ja myrkyllisen kansallismielisyyden siemen.

Teoksessaan Arendt analysoi erityisesti juutalaisvastaisuutta ja näyttää, miten tietty ihmisryhmä voi joutua yhteiskunnan kaikkien ongelmien syntipukiksi.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.