Tietoja ja ohjeita ennakko-
äänestyksestä ja varsinaisen
vaalipäivän äänestyksestä löytyy nettisivulta www.vaalit.fi.
Huomenna keskiviikkona alkava ennakkoäänestys tarjoaa kansalaisille entistä paremmat mahdollisuudet äänestää. Viime kunnallisvaaleihin verrattuna äänestyspaikat ovat lisääntyneet selvästi, ja syrjäseuduilla kiertää äänestysautoja entistä enemmän.
Ennakkoäänestyspaikkoja on näissä vaaleissa 889 kappaletta, kun edellisissä kunnallisvaaleissa niitä oli 850.
Lisäpaikkoja on siis 39, mutta todellinen kasvu on enemmän, sillä viime vaaleissa äänestysautojen jokainen pysäkki laskettiin ennakkoäänestyspaikaksi.
Näissä vaaleissa auto on laskettu yhdeksi paikaksi, vaikka sillä voi olla kymmenen pysäkkiä.
Liikkuvia äänestyspaikkoja yli 40
Liikkuvia äänestyspaikkoja kulkee kaikkiaan 45, joista osa on autoja ja osa saaristokunnissa liikkuvia yhteysaluksia.
"On hyvä, että liikkuvat äänestyspaikat ovat yleistyneet. Niiden avulla äänestyspaikka voidaan viedä pieneenkin asutuskeskittymään", sanoo neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen oikeusministeriöstä.
Pohjois-Suomessa äänestysautot ajelevat Kuusamossa, Kemijärvellä, Kuhmossa, Kolarissa, Pyhäjärvellä, Rovaniemellä, Sallassa, Torniossa ja Suomussalmella, jossa niitä on kaksi.
Ranualla voi käydä äänestämässä kirjastoautossa ja Sodankylässä Nettijuusossa.
Varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat ovat vähentyneet 300:lla koko maassa.
Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa paikkoja oli 2 808, nyt niitä on 2 507.
"Selvää syytä on vaikea sanoa, mutta yksi syy voi olla näissä kuntaliitoksissa. Niihin liittyy usein, että pienen kunnan rajalla on pienehkö äänestysalue ja toisessa kunnassa vieressä vastaava alue. Voi käydä niin, että ne yhdistetään kuntaliitoksen jälkeen", Aaltonen arvelee.
Ennakkoäänestyspaikka maksaa enemmän
Oulun läänissä ainakin Iissä ja Siikajoella on vähennetty äänestyspaikkoja.
Oulun kaupungin vaalipäivän äänestyspaikat ovat lisääntyneet yhdellä 40:een, mikä johtuu Ylikiimingin mukaantulosta äänestysalueeseen.
Kuntien keskusvaalilautakunnat päättävät äänestyspaikoista. Aikaisemmin niitä on vähennetty joissakin kunnissa kustannussäästöjen takia.
"Vaalipäivän äänestyspaikasta aiheutuu pieni kustannus, ja ennakkoäänestyspaikasta isompikin kustannus. Vaalipäivän kustannukset aiheutuvat lähinnä vaalilautakunnan jäseninä toimiville luottamusmiehille maksettavista palkkioista" , Aaltonen sanoo.
Jonkin verran kustannuksia tulee myös varustelusta,
kuten äänestyskopeista ja vaaliuurnista.
Ennakkoäänestys vakiintunut
Ennakkoäänestyksen mahdollisuus oli ensimmäisen kerran kunnallisvaaleissa 1970-luvun alussa varajärjestelynä niille, jotka eivät pääse varsinaisena vaalipäivänä äänestämään.
Niinä aikoina varsinaisia äänestyspaikkoja oli yli 5 000, eli näihin päiviin tultaessa ne ovat vähentyneet puoleen.
"Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkoja vähennettiin, koska ennakkoäänestys yleistyi, ja tarve väheni. Nyt ennakkoäänestäjien osuus on vakiintunut 40 prosenttiin, eikä voida sanoa, kumpi olisi tärkeämpi oikeusministeriön näkökulmasta", Aaltonen sanoo.
Ennakkoäänestystä on kehitetty äänestysaktiivisuuden parantamisen takia. Paikkoja on pyritty viemään sinne, missä käy paljon ihmisiä, kuten kauppakeskuksiin.
Aaltonen sanoo, että molempia on nykyään syytä kehittää tasa-arvoisesti.
Kustannuksiltaan ennakkoon äänestäminen on laskettu jonkin verran kalliimmaksi, mikä johtuu osin useasta äänestyspäivästä.