Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Enemmän park­ki­paik­ko­ja ei tar­koi­ta pa­rem­paa yrit­tä­jä­ys­tä­väl­li­syyt­tä

Kaupunginvaltuutettu Jukka Huotari (ps.) kirjoitti Kalevassa 3.9. otsikolla "Oulu on yrittäjäystävällinen vain puheissaan", mitä katupysäköinnin vähentäminen todistaa siitä, kuinka suunnitelmat Isonkadun pysäköintipaikkojen vähentämisestä heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä.

Onko kuitenkaan niin, että parkkipaikkojen saatavuus luo yritykselle hyvät toimintaedellytykset keskustassa, ja parkkipaikkojen puute puolestaan ajaa yrittäjiä konkurssiin? Oulussa asiasta ei näytä tehtäneen tutkimusta, mutta jos katseen suuntaa vaikkapa kaikkien kadehtiman Tampereen suuntaan, kertoo data varsin toisenlaista.

Tampereen liikennejärjestelmäsuunnitelman tutkimus kertoo, että henkilöautoilla keskustaan saapuvat kuluttavat vuositasolla vähiten rahaa keskustassa neljästä verratusta kulkumuodosta: pyöräilystä, jalankulusta, joukkoliikenteestä ja yksityisautoilusta. Kärjessä olevat pyöräilijät kuluttivat vuodessa kolminkertaisesti (!) rahaa autolla saapuviin nähden.

Kävelykeskustat ovat yksinkertaisesti houkuttelevampia. Oulussakaan tätä ei ole vaikeaa havaita: kun kävelee kuhisevalta Rotuaarilta toiselle puolelle Saaristonkatua, huomaa, kuinka tyhjää autojen hallitsemalla kadulla on.

Esimerkiksi Isonkadun osuus Saaristonkadun ja Albertinkadun välillä on suunniteltu ensin autoille, ei ihmisille. Jalkakäytävät ovat kapeita, ja liikennevaloissa saa odottaa vilkasliikenteisen kadun ylittämistä kohtuuttoman kauan. Rotuaarilla tyhjiä liiketiloja on vähän – elämää taas paljo.

"Kokonaan autoilulta suljettu, ratikalla helposti saavutettava Hämeenkatu on himottu liikepaikka ja sykkivä kaupungin keskuskatu."

Helsingin kaupungin vuonna 2020 teettämä selvitys kertoo, että kadun muuttaminen kävelykaduksi kasvattaa mediaanimyyntiä 23 prosenttia, ja kaikista eniten hyötyvät ravintolat. Oulu ei tietenkään ole Helsinki eikä edes Tampere, mutta ehkä korkeampaa autoistumisastetta lukuunottamatta ei ole mitään syytä arvioida, mikseivät luvut puhuisi puolestaan myös Oulussa. Pikkukaupunkius – tai se, että Suomen neljänneksi suurinta kaupunkialuetta jotkut valitettavasti pitävät edelleen pikkukaupunkina – ei ole este keskustan eläväisyydelle.

Elävät kaupunkikeskustat ry:n vertailussa Oulun keskustaa eläväisemmäksi todetaan viiden eri mittarin perusteella muiden muassa Oulua merkittävästi pienemmät Pietarsaari, Porvoo ja Lappeenranta.

Kärjessä on mikäpä muukaan kuin Tampere, jossa on vuosikausia järjestelmällisesti edistetty joukkoliikennettä keskustassa. Kokonaan autoilulta suljettu, ratikalla helposti saavutettava Hämeenkatu on himottu liikepaikka ja sykkivä kaupungin keskuskatu.

Joidenkuiden mielestä pohjoisen pitkä talvi tekee keskieurooppalaistyylisistä, viihtyisistä kävelykeskustoista mahdottomia Oulussa, mutta Rotuaari ja oululaiset, hyvässä kunnossa pidetyt pyöräväylät vilisevät molemmat elämää kesät talvet.

Jos niin kaikki luvut puhuvat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennepainotteisen kaupunkikeskustan eduista, on halvan populistista yhdenmukaistaa parkkipaikkojen määrä keskustan eläväisyyteen.

Pauli Keränen

opiskelija, Oulu