Suomalaisista 74 prosenttia katsoo, että Nato-jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista turvallisuutta. Vain seitsemän prosenttia arvioi jäsenyyden heikentävän sitä.
Näin kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tekemä arvo- ja asennetutkimus.
EVA:n mukaan päällimmäisenä suomalaiset näkevät Nato-jäsenyyden tarjoavan turvaa.
– Käsitykset Naton kyvystä tuottaa Suomelle sotilaallista turvaa ovat muuttuneet dramaattisesti viidentoista vuoden takaa, jolloin EVAn tutkimuksessa kysyttiin viimeksi suomalaisten käsityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Vuonna 2007 suomalaisista 36 prosenttia uskoi jäsenyyden voivan kohentaa Suomen sotilaallista turvallisuutta ja 21 prosenttia näki Nato-jäsenyyden heikentävän sitä. Kasvua Nato-jäsenyyden myönteisiin turvallisuusvaikutuksiin uskovien osuudessa on kertynyt 38 prosenttiyksikköä, EVA:n tiedotteessa kerrotaan.
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto arvioi suuren muutoksen kertovan siitä, että suomalaiset ovat "tulleet yllätetyiksi".
– Luulimme olevamme turvassa, eikä Nato-jäsenyyden tuottamien turvallisuushyötyjen aiemmin katsottu olevan liittoutumisesta koituvien rasitteiden ja riskien arvoisia. Ukrainan sota paljasti selkeän turvallisuusvajeen Suomessa, Haavisto sanoo.
EVA:n kyselyn mukaan suuri asennemuutos näyttäisi tapahtuneen myös suhtautumisessa Yhdysvaltain rooliin maailmanpolitiikassa.
Kyselyssä nyt kolme neljästä oli sitä mieltä, että ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on "länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani". Toista mieltä oli kymmenesosa.
Yhdysvaltojen rooliin myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut 36 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta, EVA kertoo.
Valtaosa uskoo ettei Natoon meno vaikuttaisi asevelvollisuuden säilyttämiseen
Suomalaiset uskovat laajasti, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen tiedonsaantia turvallisuusuhista. Toisaalta kolme viidestä vastaajasta uskoi myös, että Suomi joutuisi aiempaa useammin osapuolena mukaan kansainvälisiin kriiseihin sekä osallistumaan vaarallisiin kriisinhallintatehtäviin.
Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista arvioi, ettei jäsenyys vaikuttaisi tarpeeseen säilyttää yleinen asevelvollisuus. Lisäksi yli puolet on sillä kannalla, ettei jäsenyys vaikuta suomalaisten maanpuolustustahtoon.
Venäjän-suhteiden uskotaan sitä vastoin laajasti heikentyvän. Näin arvioi 80 prosenttia vastaajista.
Kyselyn perusteella eniten suomalaisia jakaa arvio siitä, voisiko Suomi joutua jäsenyyden myötä sotilaallisen voimankäytön kohteeksi. Kolmannes vastaajista uskoo uhan kasvavan jäsenyyden myötä ja toinen kolmannes vähentyvän.
Tutkimukseen vastasi reilut 2 000 ihmistä ajalla 4.3.–15.3. eli Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ollessa täydessä käynnissä.
Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.