Olen vanhus, ikäihminen, vanha ihminen, eläkeläinen – millä nimellä meitä kutsutaankin.
Elän elämäni parasta aikaa, vaikka en yli kymmeneen vuoteen ole käynyt kotioveni ulkopuolella.
Onneksi en ole tarvinnut lääkärissä ja sairaaloissa käyntiä, vaikka liikun pyörätuolilla ja olen moniongelmainen.
Onneksi on aina ollut hyvät avustajat, ei kunnalliset, jotka avustavat asioinnissa ja kaikessa, missä apua tarvitsen.