Elä­mä­ker­tu­rin tehtävä on kuun­nel­la, mitä pää­hen­ki­löl­lä on sa­not­ta­va­naan, ja tulkita siitä vetävä tarina: "Te­ra­piaa ei tar­jo­ta, mutta kyllä siihen samoja piir­tei­tä liit­tyy"

Helmikuussa oman tarinansa kirjan kansien väliin sai laulaja Jippu, huhtikuussa puolestaan on näyttelijä Martti Suosalon vuoro. Toisen tarinaa kuunnellessa elämäkerturikin saattaa herkistyä.

Nyt pinnalla ovat erityisesti niin historiallisista kuin tämän päivän naisista kertovat elämäkerrat.
Nyt pinnalla ovat erityisesti niin historiallisista kuin tämän päivän naisista kertovat elämäkerrat.
Kuva: Teija Soini

Elämäkerrat ovat aina olleet olennainen osa yöpöytien kirjapinoja, mutta viime vuosina suosio vaikuttaa vain kasvaneen.

Esimerkiksi viime vuonna kahdestakymmenestä myydyimmästä kirjasta elämäkerrallisia oli kuusi. Seitsemän, jos Hanna Brotheruksen autofiktiivinen romaani Ainoa kotini (WSOY) lasketaan mukaan.

Osaksi suosiota selittäneekin elämäkerran alalajin, autofiktion nousu kirjallisuuden ilmiöksi.

Toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen arvelee, että elämäkertojen menestys on osa laajempaa 2000-luvun kulttuurista muutosta, jossa ihmisen kiinnostus kohdistuu yhteisöjen sijasta yksilöön.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Ilmoita asiavirheestä