Vuonna 1996 Lipposen hallituksen aikana muutettiin eläkeindeksiä niin, että indeksissä palkkojen osuus pudotettiin 20 prosenttiin ja kuluttajahintojen osuus 80 prosenttiin. Tämä on aiheuttanut sen, että eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkoista yhden prosenttiyksikön verran vuodessa.
Aiemmin vuonna 1995 eläkkeitten osuus oli noin 60 prosenttia palkoista, kun se nykyisellään on enää noin 45 prosenttia. Eläkeläiset ovat siis köyhtyneet ja jatkavat köyhtymistään. Nyt näyttää siltä, että eläkeläisten mitta on täynnä ja tähän tahdotaan korjaus. Suomen Senioriliike sai aikaan kansalaisaloitteen mihin saatiin miltei 90 000 allekirjoitusta. Se on määrältään suurimpia mitä koskaan kansalaisaloitteisiin on saatu.
Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kansalaisaloitteen hylkäämistä. Eläkeläisten lakisääteinen köyhtyminen siis jatkuu. Rahaa olisi eläkekassoissa muhkeat 190 miljardia euroa ja potti kasvaa useita miljardeja joka vuosi vaikka siitä maksetaan nykyeläkkeetkin. Kansalaisaloitteen mukainen eläkkeitten indeksikorotus voitaisiin hoitaa pelkillä sijoitustuotoilla koskematta itse eläkevarallisuuteen.
Edellä mainitun lisäksi elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle eri tavalla. Suomen peruslaki jo edellyttää yhdenvertaisuutta lain edessä. Näinhän ei nyt ole. Ennen vuotta 1948 syntyneisiin ei elinaikakerrointa sovelleta laisinkaan?! Ensimmäisen kerran kerrointa sovellettiin vuonna 2010 ja koskee vain vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Se ei myöskään koske varhaiseläkkeitä kun ne muuttuvat vanhuuseläkkeeksi. Tuo laskentapa on hyvin erikoinen kun se lasketaan henkilölle 62 vuoden iässä ja se on koko loppuelämän sitten sama. Jos elinaikaodote muuttuisi niin kerroin pysyy samana.
Kerroin on siis eri ikäryhmille ja henkilöille hyvin erilainen. Tässä perustuslaillinen yhdenvertaisuus ei toteudu millään muotoa. Kuntapäättäjä ei näihin epäkohtiin voi paljoa vaikuttaa muuten kuin omien kanaviensa kautta.
Tapio Juvani
kuntavaaliehdokas (kesk.)
Kempele