Miksi julkisesti käytetään sanontaa ”huoltosuhde”, joka loukkaa meitä yli 65-vuotiaita? Sillä tarkoitetaan alle 16-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita. Vastaako 17-vuotias tai 26-vuotias opiskelija itse yhteiskunnalle aiheuttamistaan kustannuksista? Eiväkö hekin ole huoltosuhteessa?
Olemmeko me yli 65-vuotiaat huollettavia ja hoidettavia kuin alle kouluikäiset lapset? Ei pidä paikkaansa. Me vastaamme täysin itsestämme ja parhaan kykyjemme mukaan vielä muustakin yhteiskunnasta.
Muutama kysymys: kuka kustantaa lastentarhat, peruskoulun ja muun koulutuksen aina yliopistokoulutukseen saakka, kuka kustantaa tiet ja terveyden, kuka kustantaa muut yhteiset kulut? Vastaus: veronmaksajat eli kaikki palkkaa tai eläkettä saavat. Tietenkin myös yritykset.
Jos eläkeläiset eivät käyttäisi palveluja, ostaisi vaatteita, ajoneuvoja, asuntoja ja tekisi paljon turhiakin ostoksia, jos he eivät matkustaisi tai kävisi kuppiloissa, niin miten palvelujen tuottajien töiden kävisi. Huonosti kävisi, jos kaikki lähemmät kaksi miljoonaa eläkeläistä janttautuisi pelkästään kotiinsa.
Yli 75 vuotiaista vain 20–30 prosenttia tarvitsee yhteiskunnan tukea merkittävästi, lähinnä terveyspalveluja. Yli 75-vuotiaista 92 prosenttia asuu edelleen omassa asunnossaan.
Joku ymmärtämätön saattaa heittää, että eihän eläkkeet ole palkkaan verrattavaa tuloa. Väärin. Eläke on selkeästi jatkoa palkanmaksulle, jonka me kaikki varmasti olemme ansainneet.
Meille kuuluisi enemmänkin. Se tapahtuisi poistamalla ns. taitettu indeksi ja palauttamalla perusosa. Se tekisi vuosittain vain 0,3 prosentin loven 140 miljardin eläkerahastoihin. Varaa olisi, mutta tahtoa ei riitä.
Eläkeläiset eivät ole huoltosuhteessa, vaan he osaltaan huoltavat, että yhteiskunnan pyörät pyörivät.
Kari Myllyniemi
eläkeläinen
kuntavaaliehdokas (kesk.)
tarkastuslautakunnan pj.
Oulu
