Suomalaisnuorten tulevaisuudenuskon haurastuminen on ollut tiedossa, mutta tästä huolimatta uuden nuorisobarometrin tulokset hätkähdyttävät. Nuorten kokemat paineet ovat rankat ja usko maailman tulevaisuuteen historiallisen matalissa lukemissa.
Raskain huoli liittyy työllistymiseen. Tutkimukseen vastanneista 15–29-vuotiaista 70 prosenttia kertoi kokevansa paineita työn saannista.
Paras keino uskon palautukseen on periaatteessa yksinkertainen: tarjotaan nuorille töitä. Kireän talouden aikana tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Talouskasvun liikkeelle lähtö ei ole vain Suomen päätöksistä kiinni.
Mutta onko jarru silti painettu täällä jo liian pohjaan? Kaikilla yrityksillä ei mene heikosti. Töitä nuorille tarjoamalla on mahdollisuus osoittaa vastuullista yrityskansalaisuutta. Tiennäyttäjille on nyt tarjolla tilaisuuksia erottua hyvässä asiassa ja saada iso annos myönteistä julkisuutta.
Nuoren sukupolven taloushuolista kertoo myös se, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan lähes puolet 25–34-vuotiaista säästää jo eläkeaikaa varten. Enemmistö heistä epäilee eläkkeiden maksun varmuutta tulevaisuudessa. Hyvinvointivaltion historiassa tällainen pelko ei liene koskaan ollut yhtä laajaa.
Nuorten huolet liittyvät myös maailmantilanteeseen. Puolet haastatelluista suhtautuu pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen.
Tällekin on syynsä. Euroopassa käydään sotaa, Lähi-idässä käydään sotaa, ilmastonmuutoksesta putoilee uusia ikäviä tietoja. Viime vuodet eivät totisesti ole olleet nuorille helppoja.
Tässä tilanteessa nuorten uskoa ja toivoa on erityisen tärkeää pitää elossa. Huonoja aikoja ovat tähän mennessä aina seuranneet paremmat.
Lamaantumista vastaan nuorten kannattaa taistella myös itse. Nordean tuore tutkimus kertoo, että jopa 40 prosenttia 18–34-vuotiaista suomalaisista on harkinnut yrityksen perustamista tai unelmoinut siitä. Epäilemättä tulos kertoo palkkatyöpaikkojen puutteesta mutta myös siitä, että moni nuori ei aio jäädä tuleen makaamaan.
Kuulluksi tuleminen on nyt tärkeää. Yhden esimerkin antaa Oulun kaupunginteatteri Oikeusjuttu-esityksellään. Kalevan jutun mukaan 16-vuotiaat kriitikot Aurora Nissi ja Riina Kajatsalo olivat suorastaan liikuttuneita siitä, miten esitys kuulee ja ymmärtää nuoria.
Olennainen on nuorisobarometrin tekijöiden viesti: Nuorten hyvinvointi ei voi olla sivujuonne päätöksenteossa, vaan se on nostettava keskiöön. Vastuu siitä, millaisia tulevaisuuden näkymiä nuorille tarjotaan, on aikuisilla ja päättäjillä.
Tämän todennäköisesti kaikki päättäjät allekirjoittavat. Vaarana vain on, että poliitikot ottavat kasvavan, ahkerasti äänestävän eläkesukupolven huolet vakavammin kuin kutistuvan nuoren sukupolven. Se olisi hyvin lyhytnäköistä.