Länsimaiden Venäjään kohdistamat pakotteet ovat sanktioiden ensimmäinen aalto, jolla haluttiin lähettää viesti Venäjälle, arvioi johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. Voimakkaimmat toimet on toistaiseksi jätetty työkalupakkiin odottamaan tilanteen mahdollista eskaloitumista eli Venäjän aggressiivisten toimien lisääntymistä Ukrainassa.
– Viesti on se, että Euroopan unioni ja länsi pystyvät toimimaan yhtenäisesti, keskenään koordinoiden ja erittäin nopeasti pakotteita asettaessaan. Se saattoi yllättää Venäjänkin, Vuorio sanoi keskiviikkona STT:lle puhelimitse.
Pakotteiden tavoitteena ei ole ainoastaan estää tai heikentää Venäjää, näkee Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtava tutkija Niklas Helwig.
Pakotteilla on myös tärkeä tehtävä korostaa sitoutumista kansainvälisiin normeihin. Esimerkiksi EU:n kansalaisille ne antavat viestin, että tilannetta ei vain seurata sivusta, jos kansainvälistä oikeutta rikotaan, Helwig sanoi keskiviikkona sähköpostitse STT:lle.
Hänen mukaansa Venäjälle on tehtävä selväksi, miksi pakotteet on hyväksytty ja milloin niitä voidaan keventää.
Vuorio pitää symbolisesti merkittävimpänä Venäjän sulkemista pois EU:n, Yhdysvaltain ja Britannian pääomamarkkinoilta eli valtionlainamarkkinoilta.
– Mutta ei sekään varmasti Venäjää vielä taloudellisesti valtavasti järkytä. Heillä valtionvelka on 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja heillä on merkittävät vararahastot eli heillä on puskureita. Venäjä pystyy elämään ilman länsimaista velanottoa verrattain pitkään. Venäjän budjetti on myös ylijäämäinen tällä hetkellä.
Isot liikepankit puuttuvat listalta
Pakotteita on kohdistettu tähän mennessä pääosin finanssisektorille, pankkeihin ja valtion lainanottoon sekä liikemiehiin, hallintoon ja asevoimiin.
Pakotelistalta puuttuvat isot liikepankit, siksi pankkeihin kohdistuvilla pakotteilla ei vielä ole valtavan suurta vipuvaikutusta Venäjän talouteen, EK:n Vuorio sanoi.
Pakotteiden koventaminen koskemaan isoja pankkeja on vielä mahdollista.
– Silloin niiltä estyisi pääsy läntisille pääomamarkkinoille varainhankinnan osalta, ja vielä kovemmissa toimissa dollarimääräinen valuuttakauppa ja maksuliikenne rajojen yli voisivat häiriintyä.
Putiniin ei kohdistettu pakotteita
Vuorio pitää symbolisesti merkittävänä EU:n päätöstä lisätä pakotelistalle Venäjän duuman jäsenet, jotka äänestivät Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Listalla on myös virkamiehiä ja liikemiehiä.
Venäjän presidentti Vladimir Putinia ei esimerkiksi EU ole asettanut pakotelistalle.
– En tiedä, mitä sillä olisi saavutettu nyt. Se olisi signaali, että diplomaattinen tie on käyty päätökseen, Vuorio sanoo.
Myös Upin Helwigin mielestä Putinin asettaminen pakotteiden kohteeksi rajoittaisi mahdollisuuksia päästä kriisissä neuvotteluratkaisuun.
Saksan päätös keskeyttää Nord Stream 2 -kaasuputkihanke voi Helwigin mukaan olla erittäin merkittävä Ukrainan kriisissä. Ei niinkään siksi, että se voisi aiheuttaa taloudellista haittaa Putinille, vaan siksi, että Saksa toimi esimerkkinä muille.
– Poliittisesti on hyvin vaikeaa nyt muiden EU-maiden, mukaan lukien Suomen vastustaa uusia sanktioita vetoamalla taloudellisiin tappioihinsa.