Iltalukemisena ollut tutkija-orientalisti Harry Halénin teos Kulkumiehiä vei Vuoren tsaarinajan Venäjän Kaukoitään ja esitteli henkilön, jolla oli kiehtova elämäntarina: Fridolf Höökin.

Merikapteeni, valaanpyytäjä, tutkimusmatkailija. Seikkailija.

Vuori tunsi löytäneensä hengenheimolaisen ja ryhtyi etsimään lisää tietoa Höökistä, sitten hänen johtamastaan meriretkestä Siperian kolkkaan, jonne perustettiin siirtokunta.

Höök keräsi toivioretkeläisensä niiden joukosta, joille nälkävuosien kurimus oli luomassa lohduttoman tulevaisuudennäkymän. Siperia vaikutti heille toiveikkaalta vaihtoehdolta.

Keisari Aleksanteri II lupaukset ilmaisesta maasta ja pitkästä verovapaudesta houkuttivat Höökin pariin kymmeniä. Ryhmä perusti Amurin  yhtiön, joka kastoi lainarahalla hankitun purjealuksen uudelleen keisarin kaimaksi.

Lokakuussa 1868 matkattiin Saksaan, laivan kotisatamaan Bremerhaveniin, ja marraskuussa aloitettiin 11 kuukautta kestänyt merimatka, joka päättyi Nahodkaan, Amurinmaalle.

Kaksi purjehdusta

Tutkijankoulutuksen saanut Vuori, historioitsija-arkeologi-kirjailija, teki matkaa Höökin retkueen jäljille: seilasi myötätuulessa ja koki monta myrskyä, laski nuotat mutta veti usein vesiperän.