Liki kymmenen prosenttia Oulussa kaupunginvaltuustoon ehdolla olevista ilmoittaa ammatikseen opiskelijan. Yhteensä 545 ehdokkaasta 53:n perässä on tittelinä opiskelija. Osa ilmoittaa olevansa pelkkä opiskelija, useimmat jotain muuta sen lisäksi.
Ylipäätänsä Oulun valtuustoon on ehdolla koulutettua väkeä. Osa ilmoittaa ammatin kohdalla vain tutkintonsa ja jättää avoimeksi, mitä ehdokas varsinaisesti tekee työkseen.
Ylivoimaisesti yleisin ammattiryhmä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Heitä oululaisehdokkaiden joukossa on yli 70.
Toiseksi eniten on opettajia (43) ja kolmanneksi eniten yrittäjiä (39), mikä ei vielä kerro, minkä alan koulutus henkilöllä on. Tosin yrittäjistäkin osa ilmoittaa suorittaneensa myös jonkun ammatti- tai yliopistotutkinnon.
Maanviljelijän tittelillä Oulun kaupungin yhteisiä asioita hamuaa hoitamaan vain kaksi ehdokasta.
Vaikka Oulun nuorisotyöttömyydestä ollaan huolestuneita aivan valtakunnan tasolla saakka, työttömiä ehdokkaita puolueiden nimilistoilla ei juuri näy. Oulun ehdokaslistoilta löytyy vain yksi rohkea, joka ilmoittaa olevansa työtön. Kuvastaakohan se työttömyyteen liittyvää salailun tunnetta vai työttömien passiivisuutta? Todennäköisesti viimeksi mainittua.
Kotiäitinä ehdokkaista esiintyy kahdeksan, mutta koti-isiä joukosta ei löydy yhtään. Tosin yksi ehdokas ilmoittaa olevansa perheenisä.
Hieman erikoisempina ammattinimikkeinä mainittakoon viihderunoilija ja kloraattimies, joita kumpaakin ehdokaslistoilta löytyy tasan yksi.
Läpileikkaus kuntien asukkaisiin
Myös Oulun ympäristökunnissa ehdokkaina on runsaasti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä opettajia.
Kuntien erityispiirteet ovat ainakin paikoin nähtävissä ehdokaslistoilla. Esimerkiksi Kempeleessä ja Oulunsalossa ehdokaslistoilla näkyy kuntien teollisuuden luonne. Listoilta löytyy muun muassa kaapeli- ja elektroniikkatyöntekijöitä.
Haukiputaalla ehdokaslistoilta löytyy 18 eläkeläistä, mikä on enemmän kuin monissa muissa Oulun naapurikunnissa. Merkille pantavaa on myös se, että Haukiputaalla ehdolla on peräti kaksi rovastia, kuitenkin eri puolueissa.
Haukiputaalta löytyy myös yksi mielenkiintoinen ammattinimike: eväsmies.
Naiset edelleen vähemmistönä
Kempeleestä löytynee alueen nuorin ehdokas, sillä yksi ehdokkaista ilmoittaa ammatikseen lukiolainen. Kempeleestä löytyy myös sellainen erityispiirre, että ehdokaslistoilla on yhteensä kolme työsuojeluvaltuutettua.
Maanviljelijä-tittelillä esiintyy enää harva maaseutukunnissakaan. Limingassa heitä on ehdolla sentään vielä kuusi.
Ehdokaslistojen sukupuolijakaumassa enemmistö on edelleen miehillä. Limingassa ehdokasjakauma on lähes tulkoon tasapainossa, siellä naisia ehdokkaista on 48,5 prosenttia.
Oulussa 545 ehdokkaasta vajaa 45 prosenttia on naisia, kun esimerkiksi Oulunsalossa vain 36,9 prosenttia.
Koko maassa naisehdokkaita kaikista ehdokkaista on 40,4 prosenttia. Oulun seudulla mennään suurin piirtein tässä keskitasossa.
Koko maassa kunnallisvaaliehdokkaita on 38 509, joista 22 935 on miehiä ja 15 574 naisia.