Uimahallit: Oulun ui­ma­hal­lis­sa ja Ve­si-Ja­tu­lis­sa sul­jet­tu altaita bak­tee­ri­löy­dös­ten vuoksi

Kuvagalleria: Ve­ren­pu­nai­nen ja vio­let­ti hetki ikuis­tui lu­ki­joi­den ko­mei­siin kuviin

Oikeudenkäynti: Oulussa isoa huu­me­kaup­paa pyö­rit­tä­neil­le pitkät van­keus­tuo­miot

Edus­kun­ta väit­te­li abort­tia kos­ke­van lain muu­tok­ses­ta ennen kes­ki­vii­kon ää­nes­tys­tä – kris­til­lis­de­mok­raa­tit ar­vos­te­li­vat esi­tyk­sen heikkoa val­mis­te­lua

Nykyinen aborttia koskeva laki on yli 50 vuotta vanha.

Eduskunta kävi tiistaina aborttia koskevan lain muutoksesta viimeisen keskustelun ennen keskivikkona pidettävää äänestystä. Esitys pohjautuu Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen, joka keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta syksyllä 2020.

Esityksen keskeinen muutos nykyiseen on, että raskaana olevalla olisi omaan pyyntöön perustuva oikeus raskauden keskeyttämiseen kahdennentoista raskausviikon loppuun eikä keskeytykseen tarvittaisi enää kahden lääkärin lausuntoa.

Esitystä arvostelivat keskustelussa erityisesti kristillisdemokraattien kansanedustajat. Heistä moni nosti esiin kysymyksiä siitä, milloin elämä alkaa ja miten lapsen oikeudet vertautuvat raskaana olevan naisen oikeuksiin abortissa.

– Tässä salissa käytävässä keskustelussa näyttää siltä, että vain yksillä oikeuksilla, eli tässä tapauksissa naisten oikeuksilla, on juuri nyt merkitystä, totesi kansanedustaja Antero Laukkanen (kd).

"Tekopaikasta ei säädetä yhtään mitään"

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) esitti esitystä hylättäväksi ja toivoi hallitukselta raskauden keskeytyksiä koskevan lain kokonaisuudistuksen aloittamista. Hän arvosteli esitystä hätäisesti valmistelluksi.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kuvattuna eduskunnassa vuonna 2020.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kuvattuna eduskunnassa vuonna 2020.
Kuva: Mauri Ratilainen / Com.Pic.- Kuv

Näkemykseen yhtyi kansanedustaja Sari Tanus (kd.), jonka mukaan valmistelussa ei ole kuultu riittävästi asiantuntijoita eikä esityksessä edes sanota, että varhaisen abortin suorittajan olisi oltava lääkäri. Esitys voisi hänen mukaansa mahdollistaa esimerkiksi aborttipillereiden määräämisen puhelimitse.

– On vaikea kuvitella, että valvontaviranomainen Valvira tai Lääkäriliitto tai Gynekologiyhdistys voisi olla kannattamassa sellaista lakiesitystä, jossa raskaudenkeskeytyksen tekopaikasta, terveydenhuollon yksiköstä, jossa niitä voitaisiin tehdä, ei säädetä yhtään mitään, Tanus sanoi.

Itsemääräämisoikeus halutaan turvata

Esitystä kannattavissa puheenvuoroissa kiiteltiin erityisesti sitä, että sen myötä vuodelta 1970 peräisin oleva nykyinen aborttilaki saataisiin päivitettyä tähän aikaan sopivaksi.

Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) totesi, että raskaana olevan itsemääräämisoikeus voidaan turvata vain päivittämällä lakia.

– Suomi ei voi uskottavasti toimia maailmalla seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolestapuhujana, ellei meillä ole itsellä ihmisoikeuksia kunnioittavaa aborttilainsäädäntöä.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) puolestaan arvosteli keskustelussa syntynyttä mielikuvaa siitä, että naiset tekisivät abortin huolettomasti.

– Kukaan, joka joutuu päätymään niinkin vaikeaan ratkaisuun kuin raskauden keskeytykseen, ei varmasti tee sitä kevyin perustein, hän sanoi.