Pääkaupunkiseudulle annettiin helatorstain jälkeen varhain perjantaina vaaratiedote. Puolustusvoimat oli arvioinut, että Helsingin ja Porvoon väliselle alueelle uhkaa harhautua räjähteillä varustettu sotadrooni.
Uhka johti järeisiin toimiin, joihin Suomessa ei ole vielä aikaisemmin tarvinnut ryhtyä Ukrainan ja Venäjän sodan aikana. Ihmisiä pyydettiin pysymään sisätiloissa. Ilmavoimat sulki ilmatilan varmistaakseen torjuntatoimensa. Helsinki-Vantaan lentoliikenne keskeytettiin aamuneljältä. Myös meriväyliä suljettiin.
Torjuntavalmius purettiin aamuseitsemältä, koska vaarallisen droonin ei havaittu suuntautuvan Suomeen. Vaara ohi -tiedote ei kuitenkaan tullut teknisen häiriön takia pitkään aikaan 112 Suomi -sovellukseen.
Muutenkin viestintä drooniuhasta jäi luvattoman sekavaksi eikä se tavoittanut kaikkia ihmisiä tai organisaatioita. Monet esimerkiksi menivät normaalisti töihinsä eikä junaliikennettä keskeytetty.
Sotadroonien uhka ei osunut Suomeen ensimmäistä kertaa, ja tuskin viimeistäkään. Ukraina ja Venäjä ampuvat toisiaan enimmillään sadoilla drooneilla vuorokaudessa, joten todennäköisesti joku niistä harhautuu välillä Suomeen. Pahin riski on, että räjähdelastissa oleva drooni putoaa asutuskeskukseen.
Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä ohjaisi häirinnällään Ukrainan drooneja Suomeen sekä Baltian maihin. Puolustusvoimien mukaan perjantaiset droonit olivat kuitenkin tulossa Venäjän suunnalta Suomeen. Ilmavoimat sai tiedon vaarasta mitä ilmeisimmin Nato-verkostojensa kautta.
Varhaisaamun drooniuhka nosti esiin isoja kysymyksiä. Ensinnäkin: onko Suomen ilmapuolustuksen torjuntakyky ajantasaista droonisodankäyntiin? Nyt ilmavoimat pyrkii eliminoimaan matalalla lentäviä halpoja drooneja kalliilla hävittäjäkoneilla.
Insinöörieversti evp. Jyri Kosola totesi MTV3:n Huomenta Suomessa suorasukaisesti, että Suomen ilmapuolustuksesta puuttuu kustannustehokkuus. Hävittäjät, hinnakas polttoaine sekä ohjusaseistus niissä on tarkoitettu torjumaan isoja miehitettyjä kohteita, ei muutaman sadan euron drooneja.
Toiseksi Suomen aluevalvontaa koskeva lainsäädäntö vaatii päivittämistä. Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen sanoi Ylen aamussa, että nykyinen laki rajoittaa alueloukkausta uhkaavien miehittämättömiä sotilasdroonien alasampumista.
Kansalaisille viranomaisten viestintäjärjestelmä paljastui puutteelliseksi. Vaaratiedotetta 1,8 miljoonan asukkaan alueelle tuskin annettiin perjantaina kaiken varalta, vaan uhkaa pidettiin aluksi hyvin todennäköisenä.
Pian kävi selväksi, että 112 Suomi -sovellus on riittämätön nopeaan viestintään laajalle joukolle. Kriisitilanteissa tietoa on yleensä saatavissa vähän, mutta tiedontarve on suuri. Uutismedia pystyy osaltaan jakamaan olennaista faktatietoa ja estämään näin epämääräisten huhujen tai arvailujen leviämistä.
Maailmalla on yleisesti käytössä vaaratiedotteita varten järjestelmä, joka jakaa viestit automaattisesti ihmisten puhelimiin. Tämä cell broadcast -hätäviestijärjestelmä on saatava Suomessa pikaisesti käyttöön.