Oulussa on aina vannottu konsensuksen voimaan ja siitä on jäänyt hyviä muistoja. Perinnettä kannattaa vaalia. Pitää vain muistaa, että uudessa Oulussa ympäristö on uusi, maantieteellisesti laaja ja monilla liitetyillä alueilla harvaanasuttu.
Konsensus ei saa olla ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa. Näin on käynyt terveyspalveluissa, kun lääkärin vastaanottopalvelut lopetettiin Yli-Iistä ja Ylikiimingistä. Lääkäriin noilla suuralueilla pääsee vain ”saattohoidossa olevat”, muu vastaanotto on Kiimingissä, mihin ei ole säännöllistä julkista liikennettä.
Terveydenhoitolaki selkeästi määrää, että kunnan on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Laissa jatketaan, että kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelut alueellaan lähellä asukkaita.
Taloudellisestikaan muutoksesta ei kaupungille ole minkäänlaista hyötyä, koska hyvät tilat jäävät vajaalle käytölle, eikä poistot ja ylläpitokustannukset lainkaan pienene. Sen sijaan asukkaiden kustannukset lisääntyvät roimasti moninkertaisten matkakustannusten johdosta. Tuo raju keskittämiskehitys pelästytti asukkaat. Koulu-uudistus rajuna keskittämisenä sai aikaan vastareaktion ”Trump-ilmiön”. Sitä pitää varoa. Keskusta haluaa huolehti aina asukkaista.
Menojen leikkausten sijaan maaseudullekin tulee saada uutta elinvoimaa. Kaupungilla sitä tuotetaan BusinesOulun toimesta. En muista nähneeni ainakaan vuoteen hanketta, mikä edistäisi maaseudun elinvoimaa välittömästi.
Uudessa Oulussa kasvaa runsaasti hyvin hoidettuja metsiä ja niitä on hoitamassa kymmeniä metsäkoneyrittäjiä, joilla helposti on kahden miljoonan euron pääoma koneissa. Tärkeää olisi turvata heidänkin työllisyys, sillä heidän ketjussaan on monta työntekijää. Elinvoimaa lisäisi tietysti lisärakentaminen, mutta korkeat rakennuslupa- ja maanhinnat panevat miettimään hankkeeseen ryhtymistä ja silmäilemään naapurikuntien hintatasoa.
Matti Kakko
sairaalaneuvos
kuntavaaliehdokas (kesk.)
Yli-Ii