Hallitus ilmoitti 23.10.2025 poistavansa sähkön verotuen datakeskuksilta. Samalla hallituspuolueet tekivät päätöksen, että datakeskuksien toimintaa tuetaan ja niille on suunnitteilla uusi tuki. Muutoksen tarvetta on perusteltu muun muassa kasvavalla sähköntarpeella. Pelkona on, että energia ei riitä.
Pohjoisen Suomen näkökulmasta huoli näyttää ylimitoiteltua. Pohjoisesta sähkö ei lopu, vaan täällä on hyvät valmiudet sen tuotantoon. Pohjoinen päinvastoin takaa jatkossakin myös etelän sähkön saantia ja sen riittävyyttä. Rakentamatonta sähköntuotannon kapasiteettia on Jyväskylästä pohjoiseen odottamassa käytön lisääntymistä.
Pohjois-Pohjanmaalla on paljon vahvuuksia, joita ei pitäisi kääntää heikkouksiksi. Pohjoisen olosuhteet ovat otolliset datakeskuksen tarpeisiin. Valtakunnan sähköverkon ja datakeskusten yhteen liittäminen on edullisempaa kuin Etelä-Suomessa. Ilmasto tarjoaa lämpimille konesaleille tarpeellista viileyttä. Harva asutus on eduksi, sillä sen ansiosta maakunnassa riittää suurille saleille soveltuvia alueita. Osaajia ja tekijöitäkin löytyy.
Lisäksi pohjoisessa on satsattu pitkäjänteisesti puhtaan, uusiutuvan energian tuotantoon, mikä on tuottanut tulosta. Useita tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeita on parhaillaan sekä käynnissä että valmistelussa. Panostusten ansiosta Pohjois-Pohjanmaalla on edellytyksiä toimia jopa koko Suomen kasvun veturina.
Kaikki eivät näe datakeskuksia tuottavana investointina Suomen kansantalouden kannalta. Aluetaloudelle niiden merkitys on kuitenkin suuri. Harvaan asutuilla alueilla työllisyystilannetta kohentavat kaikki investoinnit. Rakentamisvaiheen jälkeen tarvitaan monipuolisesti osaajia ja tekijöitä hoitamaan datakeskuksen toimintaa. Samalla syntyy tarvetta alueen yritysten huolto-, ylläpito- ja turvallisuuspalveluille.
Huomioimatta ei voi jättää myöskään konesalikeskusten vaikutusta alueen oppilaitoksiin ja yrityksiin – ne lisäävät osaamista ja sen kysyntää kaikilla koulutustasoilla. Datakeskusten mahdollistamat työpaikat ovat tärkeitä ja tervetulleita Pohjois-Pohjanmaalle riippumatta siitä, edellyttävätkö ne korkea- vai ammattikoulutusta.
On hyvä, että hallitus kaavailee uuden tuen suuntaamista suoraan datakeskuksille. Niille suunnattu tuki ei ole “etu”, vaan väline kansainvälisen kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän energiajärjestelmän vahvistamiseksi.
Tuen on kuitenkin oltava pysyvä. Tukiehtoja ja sääntöjä ei voi muuttaa toistuvasti. Jatkuva poukkoilu ei anna yrityksille luotettavaa kuvaa Suomesta, eikä se myöskään houkuttele sijoittajia. Suomi uhkaa menettää enemmän kuin voittaa investoinneissa, työpaikoissa ja vientimahdollisuuksissa.
Kilpailukykyä ei rakenneta Suomelle eikä maakunnille vaikeuttamalla yritysten toimintaa tai lisäämällä epävarmuutta. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on elinehto globaaleiden toimijoiden tehdessä investointipäätöksiä. Siihen pitäisi Suomen hallituksen tähdätä nyt ja jatkossa.
Marjukka Manninen
Iin kunnanjohtaja
Matti Soronen
Pyhäjoen kunnanjohtaja
Henrik Kiviniemi
Pyhäjärven kaupunginjohtaja
Jussi Rämet
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja