Myöhään tiistaina julkistettu valtion ensi vuoden talousarvioesitys ei tuo muutosta ankeaan alijäämävuosien ketjuun. Vuonna 2026 valtion tulot ovat budjetin mukaan 8,7 miljardia euroa menoja pienemmät. Raju velanotto jatkuu.
Alijäämä nousisi 11 miljardiin euroon, ellei tulevaan budjettiin saataisi kerrallista täytettä lakkautettavan Valtion asuntorahaston kassasta. "Velkalaiva" siis jatkaa kurssillaan. Hallitus pitäytyy silti tavoitteessaan taittaa Suomen velkaantumisen kasvu vuonna 2027.
Tavoitteeseen pääsy muuttuu olennaisesti helpommaksi, jos Suomen talous kääntyy kasvuun. Tämän on odotettu jo moneen kertaan tapahtuvan "ensi vuonna".
"Toivoa on", vakuutti myös pääministeri Petteri Orpo tiistaina ja viittasi OP-ryhmän tuoreeseen ennusteeseen. Sen mukaan Suomen talous yltäisi ensi vuonna kahden prosentin kasvuun. Samaan lukuun päätyi keskiviikkona Danske Bank.
Kiusallista vain on, että vaikka yrityksillä alkaa olla luottamusta ja investointihaluja, kuluttajat eivät usko ennen kuin näkevät. He pitävät yhä rahojaan sukan varressa eivätkä tee hankintoja.
Työllisyys kohentuu joka tapauksessa vasta viiveellä. Ankeimmat ovat nuorten näkymät. Hallituksen nyt ilmoittama, nuorille suunnattava työllistymisseteli toimii kivunlievityksenä. Yhteensä 30 miljoonan euron tuki painotetaan niihin nuoriin, joilla ei vielä ole työhistoriaa.
Oulun seudulle budjettiesityksen iso myönteinen uutinen on kirjaus Oulun ja Limingan välisestä kaksoisraiteesta. Ratarahaa on kirjauksen mukaan tulossa vuoden 2026 täydennysbudjettiin.
Oulussa on vielä menossa ratatyöhön liittyvän asemakaavan valitusaika. Hanke on kuitenkin lähellä toteutumista.
Budjetin laadinnan outoihin kuvioihin kuului valtiovarainministeri Riikka Purran oma, vahvasti perussuomalainen budjettiesitys kuukausi sitten. Hallituskumppaneilta paperi sai nihkeän vastaanoton.
Purran kaavailut eivät lopulta päätyneet budjettikirjaan läheskään sellaisenaan. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksien leikkaus jää puoleen Purran peräämästä. Kunnissa tämä helpottaa perusopetuksen tilannetta. Leikkaukset tutkimus- ja kehitysrahoitukseen jäävät nekin ennakko-oletuksia pienemmiksi.
Yritystukia hallitus leikkaa vuosina 2026 ja 2027 yhteensä 140 miljoonaa euroa. Ilmeinen RKP:n kädenjälki näkyy siinä, että julkisuudessa esillä olleisiin varustamotukiin ei puututa. Linjaus lämmittää ainakin Ahvenanmaan laivanvarustajia.
Merkillepantavaa hallituksen toimien ajoituksissa on se, että isot sopeutukset osuvat vasta vuoteen 2027. Tämä koskee esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen valtuutta, josta imaistaan 365 miljoonaa euroa.
Monien muidenkin päätösten vaikutukset ulottuvat seuraavan hallituksen toimikaudelle. Valtiontalouden tervehdyttäminen ja uudet kipeät ratkaisut ovat osa tulevankin hallituksen arkea.