Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen julkistaa ensi vuoden talousarvioesityksensä kunnallisvaaleja seuraavana päivänä 25. lokakuuta. Viime vuonna talousarvioesitys avattiin 20. lokakuuta.
Tampereen budjettiesitys julkistetaan vaaleja seuraavana maanantaina. Seuraavana tiistaina puolestaan on vuorossa Jyväskylän budjettikirja. Espoossa budjetti julkistetaan vasta marraskuun 8. päivänä.
Helsinki on poikkeus. Pääkaupungin budjetti julkistetaan tämän viikon perjantaina.
Viime vuonna Jyväskylän budjetti julkistettiin 21. lokakuuta. "Kyllä vaalit ovat varmaan vaikuttaneet, ja sama suunta näyttää olevan monessa muussa kaupungissa. Nyt ehdokkailla on paljon vapaammat kädet ottaa kantaa kaikkiin asioihin", vs. rahoitusjohtaja Ari Hirvensalo Jyväskylästä uskoo.
Raahen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri julkistaa esityksensä vaalien alusviikolla. Kaupunginhallitus käsittelee budjettia ensimmäisen kerran vaalien jälkeisenä maanantaina.
Raahen verot ovat nousemassa. Päättäjät eivät kuitenkaan joudu tai pääse virallisesti ottamaan kantaa budjettiin ennen vaaleja.
Kemin budjetti julkistetaan 27. lokakuuta eli kolme päivää vaalien jälkeen. Budjettipäällikkö Allan Mikkola kertoo, että luottamushenkilöt eivät halua käsitellä budjettia ennen vaaleja vaalikiireisiin vedoten.
Kajaanissa ei ole vielä päätetty, milloin budjetti julkistetaan.
Mitään suuria mörköjä, kuten roimia taksojen korotuksia tai verojen nousuja ei Oulun budjettiin ole tulossa.
"Eivät vaalit määrää budjettiaikataulua. Joka vuosi mennään saman pitkän sapluunan mukaan. Budjetit ovat budjetteja ja vaalit vaaleja", Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) sanoo.
Vaikka kaupunginjohtajan budjettiesitys on ensimmäinen versio, jossa tulot ja menot on tasattu, ei sen julkistus ennen vaaleja tuo Pikkaraisen mielestä paljoa lisäarvoa. "Hallintokuntien esitykset on jo julkistettu ja niistä on keskusteltu. Valtuusto on myös linjannut monia asioita. Investoinnit taas ovat pitkäjänteistä suunnittelua."
Villihenkien
esiin kaivamista
Kaupunginhallituksen jäsen Heikki Keränen (sd.) ei pidä esityksen julkistamista ennen vaaleja tärkeänä, koska nykyinen valtuusto päättää seuraavan vuoden talousarviosta ja kaupunginhallitus vastaa sen valmistelusta.
"Jos tarkoitus on, että esitys viedään toreille ja turuille räpisteltäväksi, pitäisi se julkistaa jo elokuussa. Se on vain villihenkien esiin kaivamista. Nykykäytäntö on hyvä."
Oleellista on Keräsen mielestä keskustella erilaisista teemoista. Poliittista keskustelua käydään koko ajan.
Ihmisillä oikeus
tietää linjauksia
Oulun kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Anneli Kiiskinen (vas.) ei muista äkkiä, milloin budjetti julkistetaan.
"Vai vaalipäivän jälkeen. Niin varmaan sattuu. Kun aikataulu hyväksyttiin, en minä ainakaan ajatellut vaaleja. En ole edes ehdokkaana enää", Kiiskinen vakuuttaa.
Hän uskoo, että vaalien jälkeinen käsittely vähentää päättäjien puheita, mutta tuskin muuttaa äänestystuloksia.
Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan lehtorin Pentti Rönkön mielestä budjetin panttaaminen on selvä demokratiavaje.
"Ihmisten pitää tietää, mikä on kunnan tilanne ja minkälaisia vaihtoehtoja on. Talousarvio on siinä tärkeä tekijä."
Päätöksenteko on monissa kunnissa virtaviivaistunut siten, että kunnanhallitukselle on siirtynyt budjettivaltaa, kun se antaa talousarvion laadintaohjeet ja raamit. "Niiden käsittely on usein rutiininomaista", Rönkkö sanoo.
Lautakunnat puolestaan päättävät pitkälle budjetista, kun ne valmistelevat, miten niiden omiin raameihin osoitetut rahat käytetään.
Kansalaisten pitää saada tietoa asioiden valmisteluvaiheessa. "Jos tämä toimisi, olisi sama, milloin lopullinen budjetti tulee käsiteltäväksi. Mutta näin ei useinkaan ole", Rönkkö korostaa.