Kolumni

Brexit ja ko­ro­na­krii­si kiih­dyt­tä­vät EU:n mur­ros­ta – el­py­mis­ra­has­tol­la voi olla kes­kei­nen rooli eu­roop­pa­lai­sen teol­li­suus­po­li­tii­kan syn­nys­sä

Kun jäsenmaat eivät halua paisuttaa maksuosuuksiaan brexitin myötä, velka on ymmärrettävä ja houkutteleva ratkaisu, Antti Ronkainen arvioi.


Historia kulkee pikakelauksella. Saksa ja Ranska esittivät toukokuussa kompromissin Euroopan unionin yhteisestä velasta ja viime perjantaina juhannusaattona Euroopan johtajat keskustelivat komission suunnitelmista ottaa 750 miljardilla eurolla velkaa.

Komission esityksessä 750 miljardin velasta 440 miljardia jaettaisiin avustuksina, 250 miljardia lainoina ja 60 miljardia olisi takauksia. Poikkeuksellista esityksessä on, että tuosta 440 miljardin tukipotista peräti 130 miljardilla kasvatettaisiin tulevaa EU-budjettia: 50 miljardia lisää koheesiorahoihin, 30 miljardia ympäristöpolitiikkaan, 15,5 miljardia rajavalvontaan, 15 miljardia maataloustukiin ja kriisinhoitoonkin vajaat 10 miljardia.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut