Suomen hallitus esitti lisätalousarviossaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta koronakriisin selättämiseksi. Hallituksen esittämät investoinnit infrastruktuuriin ja korjausrakentamiseen ovat tervetulleita Suomen kansantalouden elvyttämiseksi. Sen sijaan hallituksen ”vihreän elvytyksen” panostuksia puurakentamiseen tulisi tarkastella kriittisesti.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tärkeitä asioita, ja rakennusteollisuuden rooli ilmastotalkoissa on kiistaton. Pelkän puurakentamisen edistäminen ei ole kuitenkaan ratkaisu kansallisiinkaan päästövähennyksiin, sillä sen potentiaali on häviävän pieni.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna betoni on kaikista käytetyin rakennusmateriaali. Sitä hyödynnetään maailmassa 20 kertaa enemmän kuin sahatavaraa syntyy, ja lisäksi betonista sata prosenttia käytetään rakentamiseen. Sahatavarasta valtaosa taas käytetään huonekaluihin, pakkauksiin ja väliaikaisin rakenteisiin.
Kun arvioidaan rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia, tarkastelussa tulisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota rakennusratkaisujen elinkaaren ympäristövaikutuksiin.