Iijoen kaikille voimalaitoksille pitää suunnitella rakenteet, joiden avulla vaelluskalat pääsevät patojen ohi vesistön yläjuoksulle, kertoo Aluehallintovirasto.
Uusi säännös koskee myös kaikkia Kemijoen voimalaitoksia.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto muutti tuoreella päätöksellään kyseisten jokien yli neljäkymmentä vuotta vanhoja voimalaitosten kalatalousvelvoitteita.
Kalaportaiden tai vastaavien rakenteiden suunnittelu on AVIn mukaan voimalaitosten omistajien vastuulla. Niiden pitää mahdollistaa lohen ja meritaimenen ylös- ja alasvaellus. AVIn mukaan uusissa rakenteissa pitää käyttää parasta olemassa olevaa tekniikkaa.
Vesivoimayhtiöiden vastuulla on huolehtia, että reittien houkutusvirtaama on riittävän suuri. Reitin pitää olla käytössä lohen ja meritaimenen nousun aikana sekä smolttien alasvaelluksen aikana.
Muutosta vesivoimayhtiöiden vanhoihin velvoitteisiin haki aikanaan Lapin ELY-keskus. Sen mukaan alkuperäisen kalatalousvelvoitteen taso ei riittävästi kompensoi sitä haittaa, joka kalataloudelle nykyisen arvion mukaan voimalaitoksista on aiheutunut.
Päätös koskee 15:ttä voimalaitosta
Patojen rakentaminen on estänyt jokien vaelluspoikastuotannon vuosikymmenten ajan.
PVO-Vesivoima Oy:llä on Iijoessa viisi voimalaitosta: Raasakka, Maalismaa, Kierikki, Pahkakoski ja Haapakoski.
Juttu jatkuu kartan jälkeen.
Lisäksi PVO-Vesivoima omistaa Kemijoen alimman voimalaitoksen Kemin Isohaarassa.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli kertoo, että yhtiö perehtyy nyt rauhassa AVIn päätöksen perusteluihin ja miettii sitten jatkotoimenpiteitä.
Hän ei vielä halua arvioida päätöksestä yhtiölle syntyviä kustannuksia, mutta on tyytyväinen, että vaatimukset vähenivät.
– On hyvä, että AVI ei hyväksynyt ihan sellaisenaan ELY-keskuksen hakemusta. Kustannukset olisivat olleet silloin kohtuuttomat. Suurimpana asiana oli kalateille asetetut kohtuuttomat toimivuusvaatimukset.
Isohaaran voimalaitoksen kaksi kalatietä PVO-Vesivoima haluaa edelleen ostaa Keminmaan kunnalta. Myyntiasian käsittely on edelleen kesken. Iijoelle Raasakan voimalaitokselle yhtiöllä ei vielä ole lupaa kalateille, mutta hydraulinen kalatie on siellä käytössä. Haapakosken voimalaitoksella sillä on kalojen alasvaellusväylä käytössä.
– Meillä on edelleen tavoitteena vaelluskalan palauttaminen. Keinoja tähän haluamme suunnitella laaja-alaisessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, kuten Iijoella olemme tähänkin asti toimineet, Pulli toteaa.
Apulaisoikeuskansleri: Päätöstä viivästetty aiheettomasti
Aluehallintoviraston tuore päätös sisältää myös istutusvelvoitteita, jotka koskevat muun muassa siikaa, paikallisia virtakutuisia sisävesikaloja, lohta ja meritaimenta. Iijoella on lisäksi nahkiaiseen liittyviä istutusvelvotteita.
AVIn mukaan päätöksen tarkoituksena on palauttaa kalojen luontainen elinkierto. Kalojen palauttaminen jokiin on ollut työn alla viimeksi kuluneet parikymmentä vuotta.
Asia on ollut aluehallintoviraston käsittelyssä vuodesta 2017 lähtien. Apulaisoikeuskansleri katsoi helmikuussa, että asian käsittely oli viivästynyt aiheettomasti Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.
Lapin ELY-keskus korostaa, että mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta vaellusyhteyksien suunnittelemisen pitää jatkua.
Kemijoki Oy on vastustanut velvoitteisiin liittyviä muutoksia. Aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa syyskuun alkupuolelle saakka.
