Moni suomalainen autoilija on joulun aikaan polttoainemittarille kurvatessaan ehkä tuntenut hennon lämpimän henkäyksen. Nyt sukuloimaan on päässyt viitisentoista senttiä alemmin litrahinnoin kuin vuosi sitten.
Ovatko bensiinin ja dieselin hinnat nyt kalliita vai halpoja? Kalliita ne ovat edelleen vaikkapa verrattuna kesän 2020 pohjalukemiin, halpoja verrattuna kesän 2022 painajaishintoihin.
Kotimaista säätöä hintoihin on luvassa tammikuun alussa, kun liikennepolttoaineiden valmistevero laskee. Arvioitu vaikutus bensiinin litrahintaan on neljän sentin tuntumassa.
Kun tankkaa 50 litraa, säästö on kaksi euroa. Veronalennuksen vaikutus yksittäisen kansalaisten elinkustannuksiin on siis vaatimaton. Hurjaa tahtia velkaantuvan valtion finansseihin alennus sen sijaan tekee vuodessa vajaan 160 miljoonan euron lisäloven.
Tämän on nostanut nyt esiin opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän ehdotti Hufvudstadsbladetissa polttoaineveron nostoa.
Ehdotus on outo ajatellen sitä, ettei alennuskaan ole vielä ehtinyt tulla voimaan. Ministeri kuitenkin näkee, että korotukselle voisi olla paikka nyt kun kotimaiset hinnat ovat maailmanmarkkinahintojen takia laskeneet.
Henriksson ei myöskään ole pohdintoineen yksin. Veronalennusta ovat kummastelleet myös muutamat ekonomistit.
Polttoaineveron lasku oli perussuomalaisten keskeisiä teemoja viime eduskuntavaaleissa. Henrikssonin ehdotus onkin puolueessa tulkittu provokaatioksi.
Veronalennus juuri nyt on joka tapauksessa kiusallinen kysymys valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.). Hän on väläyttänyt, että tulevana keväänä valtiontaloutta joudutaan tasapainottamaan myös veroja korottamalla.
Todennäköisesti toimenpidelistalla ei kuitenkaan nähdä polttoaineveron rukkausta ylöspäin. Se olisi läimäys päin perussuomalaisten äänestäjiä.
Liikenteen verot pysyvät lähivuosina kuitenkin pakosta isona kiistanaiheena. Näin siksi, että sähköautojen yleistyminen tekee yhä suurempaa lovea polttoaineveron tuottoon. Viime vuonna valtio keräsi polttoaineveroa 2,7 miljardia euroa.
Sähköautojen valtiolle tuoma verotuotto on nyt kaikkiaan vähäinen. Teitä sähköautoilijat kuluttavat kuitenkin samaan tapaan kuin bensalla kulkevat. Eikä valtiolla muutenkaan ole lähivuosina varaa liikenteen verotuottojen – nyt noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa – kutistamiseen.
Sähköautoilijoiden suojana ovat kuitenkin Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteet. Minkä valtio isompina veroina voittaisi, sen se päästöinä häviäisi. Siksi Orpon hallitus lykännee hankalat veropäätökset seuraavan hallituksen riesaksi.