Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on yksi konkreettisimmista tavoista harjoittaa lähidemokratiaa.
Yhtiökokouksessa jokaisella osakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. Siellä tehdään taloyhtiön tärkeimmät päätökset.
Osakkaana pääsee vaikuttamaan myös siihen, keitä valitaan hallitukseen huolehtimaan taloyhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Osakkailla on oikeus tuoda haluamansa asia kokouksen käsittelyyn, mikäli asia kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan. Äänileikkurin tehtävä on taata, ettei kukaan yksin saa liian suurta päätösvaltaa.
Demokratia näkyy erityisesti hallituksen työssä: jäsenet ovat usein taloyhtiön omia asukkaita tai osakkaita, naapureita, jotka hoitavat yhteisiä asioita vapaaehtoisesti. Tämä tekee vuorovaikutuksesta mutkatonta ja luontevaa.
Suurin haaste on meidän osakkaiden passiivisuus. Jos yhtiökokouksiin osallistuu vain harva, päätösvalta keskittyy helposti muutamille aktiivisimmille.
Osallistumista voisi lisätä mahdollistamalla etäyhteyden, se madaltaa osallistumiskynnystä. Toinen keino lisätä osallistumista olisi, että hallitus ilmoittaisi yhtiökokouksen ajankohdan osakkaille heti, kun se on päätetty.
Tämä auttaisi kaikkia järjestämään aikataulunsa hyvissä ajoin. Luontevaa olisi joskus myös kysyä, mihin aikaan kokous sopisi osakkaille parhaiten – demokratiaa osaltaan sekin.
Asunto-osakeyhtiölaki antaa toiminnalle selkeät puitteet, mutta todellinen lähidemokratia syntyy ihmisten välisestä kunnioituksesta ja halusta kehittää yhteistä kotitaloa osakkaiden haluamaan suuntaan.
Taloyhtiön toimintaan osallistuminen opettaa vastuunkantoa, yhteistyötaitoja ja talouden hallintaa – valmiuksia, joista muutenkin on elämän eri tilanteissa hyötyä.
Saako sitten yhtiökokouksessa ehdottaa itseään hallitukseen? Ilman muuta, jos olet innokas ja haluat toimia hallituksen jäsenenä taloyhtiön parhaaksi.
Johanna Laitala
toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi