Tanskan mallin mukaiset, niin sanotut tarkastusvyöhykkeet ovat olleet hallitusneuvotteluissa esillä yhtenä keinona puuttua jengirikollisuuteen. Vyöhykkeillä tarkoitetaan alueita, joilla poliisi saisi käyttää tiettyjä pakkokeinoja, kuten henkilötarkastuksia ja paikanetsintöjä ilman rikosepäilyä. Poliisi voisi siis jokseenkin sattumanvaraisesti pysäyttää ihmisiä sekä tarkastaa heitä ja heidän autojaan esimerkiksi aseiden varalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun erityisasiantuntija Mikko Joronen pitää ajatusta ongelmallisena.
– Jos poliisille annetaan toimivalta käyttää pakkokeinoja ilman rikosepäilyjä, niin kyllä, se on ongelmallista. – – Poliisin toimenpiteet eivät voi perustua ihmisen pelkkään olemiseen vaan siihen, että henkilön epäillään tehneen tai tekevän jotain rikollista, Joronen sanoo STT:lle.
Jorosen mukaan oleellinen kysymys on, miten mahdollinen laki voitaisiin kirjoittaa niin, että se ei asettaisi ihmisiä eriarvoiseen asemaan tai olisi ristiriidassa etnisen profiloinnin kiellon kanssa.
– Tällä hetkellä poliisilla on selkeät ohjeet siitä, että etninen profilointi on kaikessa poliisitoiminnassa kielletty. Tarkastusvyöhykkeet olisivat täysin ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön ja poliisin oman ohjeistuksen kanssa. Eli ei olisi mahdollista huolehtia siitä, että etnistä profilointia ei tapahdu.
Joronen huomauttaa, että ehdotus voisi joutua törmäyskurssille myös perustuslain kanssa.
Tanskassa havaintoja kontrollin vääristymisestä
Tarkastusvyöhykkeitä on ollut Tanskassa vuodesta 2004 ja niiden käyttöönottoa selvitetään Ruotsissa, missä jengien vihamielisyydet ovat johtaneet hallitsemattomaan väkivaltaan, kuten henkirikoksiin ja räjähdyksiin.
Suomessa poliisi on tunnistanut noin kymmenen pääosin pääkaupunkiseudulla olevaa katujengiä. Poliisin mukaan katujengeihin kytkeytyy noin sata nuorta miestä, jotka ovat pääsääntöisesti ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Poliisi on sanonut, että Suomi ei ole jengitilanteen suhteen niin sanotusti Ruotsin tiellä. Suomessa ei tiettävästi ole tapahtunut henkirikoksia, jotka liittyisivät katujengeihin, ja poliisi kertoo saaneensa katkaistua alkaneet kostonkierteet.
Tanskassa, missä tarkastusvyöhykkeet ovat olleet käytössä pian kaksikymmentä vuotta, on tehty havaintoja kontrollin vääristymisestä ja etnisestä profiloinnista. Maan ihmisoikeusinstituutin viime vuoden lopulla julkaiseman etnistä profilointia tarkastelleen raportin mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajilla riski joutua syyttömänä rikoksesta epäillyksi on 27 prosenttia suurempi kuin kantaväestöllä. Toisen polven maahanmuuttajilla luku on 45 prosenttia.
Raportissa tarkasteltiin 2,5:tä miljoonaa rikossyytettä ja 27 000:ta kiinniottoa vuosina 2009–2019.