Ihmiset: Ou­lu­lai­sen Paulus Män­ty­län, 33, rin­nas­sa sykkii jo kolmas sydän

Vanhat kuvat: 2000-lu­vun hauskaa hiih­to­elä­mää Oulussa

Luitko jo tämän: Heidi joi itsensä niin hir­veään kän­niin, että heräsi Oulun sel­viä­mis­ase­mal­ta

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni
Tilaajille

Arvot muut­tu­vat hi­taas­ti, eikä meitä ym­pä­röi­vä pan­de­mia­kaan taida vauhtia no­peut­taa

Koronakriisi on ollut vakava, mutta nykylääketieteen ansiosta silti melko pieni verrattuna menneisyyden pandemioihin. Jättääkö se pysyviä muutoksia, nähdään vasta myöhemmin, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.


Suomi on herännyt koronahorroksestaan kesäkuun myötä. Auringon kanssa kilpaa ovat hehkuneet ihmiset, jotka ovat jälleen päässeet kohtaamaan toisiaan, käymään ravintoloissa, harrastamaan tuttuja asioita ja nauttimaan kesästä. Vaikka moni noudattaa edelleen varovaisuutta, on elämä palailemassa tavanomaisiin uomiinsa.

Viime kuukausien ihmisiin jättämä jälki vaihtelee. Itse kuulun siihen onnekkaaseen ryhmään, jonka elämään korona toi hyvin vähän muutoksia. Työkiire lisääntyi ja sosiaaliset kontaktit jäivät vähemmälle, mutta muuten olen saanut elää elämääni pitkälti kuten ennenkin. Lapseni ovat jo niin isoja, ettei minua ole tarvittu tukiopettajana etäkoulussa. Perhettämme eivät ole kohdanneet lomautukset, eikä kukaan läheiseni ole sairastunut.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.