Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen tavoitteena on vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja huomattavasti. Reisjärven ympärivuorokautinen tehostetun palveluasumisen yksikkö Honkalinna suunnitellaan siirrettäväksi naapurikaupunkiin.
Kovan säästöpaineen alla hyvinvointialueet tekevät sopeutustoimia, jotka asettavat ihmisten hyvinvoinnin vaaraan ja jopa loukkaavat ihmisoikeuksia. Keskittämisvimman keskellä olisi hyvä pysähtyä pohtimaan asioita myös maaseutukuntien näkökulmasta.
Toimin Reisjärven yläkoulussa ja lukiossa historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Honkalinnan ja muidenkin yksiköiden yhteistyö paikkakunnan koulujen kanssa on monipuolista ja antoisaa.
Yläkoululaisten ja lukiolaisten vierailut Honkalinnassa tarjoavat niin nuorille kuin vanhuksillekin vaihtelua arkeen. Tutustumme vierailujen kautta hyvinvointivaltion toimintaan ja keskustelut vanhusten kanssa tuovat uutta näkökulmaa historian opiskeluun. Nuoret pääsevät tutustumaan asumisyksikön toimintaan ja muutamat ovat innostuneet tätä kautta hakeutumaan alalle opiskelemaan.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä on pienessä kunnassa joustavaa. Honkalinnan henkilökunta on osaavaa ja ystävällistä. Omaisten palautteen mukaan asukkaista huolehditaan kokonaisvaltaisesti. Omaiset saavat tietoa läheisensä voinnista säännöllisesti. Myös Honkalinnan tilat ovat hyvin kodinomaiset. Asumisyksikön yhteisöllisyys luo turvallisen kodikkuuden tuntua.
Pohteen suunnitelma palveluasumisyksikön asukkaiden siirtämisestä toiseen kuntaan loukkaa asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeuksia. Honkalinnan asukkaista suurin osa on syntynyt ja asunut koko ikänsä Reisjävellä. Tuttu ja turvallinen ympäristö sekä hoitajat, jotka tuntevat asukkaiden taustat ovat muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen tärkeitä hyvinvointia lisääviä asioita.
Ikäihmisten palvelut ja niiden muutokset heijastuvat vahvasti myös heidän läheisiinsä. Läheisten mahdollisuudet vierailla kauempana ovat rajalliset. On hyvä huomioida myös asumisyksikön mahdollisen siirtymisen vaikutukset henkilökuntaan ja kunnan elinvoimaisuuteen.
Olemme kuulleet korulauseita siitä, miten tärkeää on pitää koko Suomi asuttuna. Maailmanpoliittisen tilanteen johdosta huoltovarmuus-, omavaraisuus- ja turvallisuusnäkökulmat ovat entistä huomionarvoisempia asioita. Pohteen vahva keskittämispolitiikka on uhka maaseutukuntien asukkaiden hyvinvoinnille ja tätä kautta kuntien elinvoimalle.
Vanheneva väestö, työvoimapula ja julkisen terveydenhuollon rahapula eivät ole hyvä yhdistelmä. Kuitenkin, jos ihmisten eriarvoinen asema hoidon ja palveluiden saannissa kasvaa, voimme pohtia, onko hyvinvointivaltion perusta murenemassa.
Mitä hyvinvointivaltio oikeastaan tarkoittaa? Pohja Suomen hyvinvointivaltiomallille luotiin vuosikymmeniä sitten. Toimiiko tämä malli edelleen? Oli hyvinvointivaltion tulevaisuus sitten mikä tahansa, eivätkö tämän hyvinvointivaltion aikoinaan rakentaneet vanhuksemme ansaitse arvokkaan vanhuuden tutussa ympäristössä.
Hyvinvointialueen tulisi edistää hyvinvointia alueellaan tasapuolisesti. Honkalinnan asukkaiden siirtäminen pois omasta kunnasta ei tue tätä tarkoitusta. Pohteen suunnitelmat vahvistavat isoja yksiköitä ja paikkakuntia pienten kustannuksella.
Toki on myönnettävä, että isompien organisaatioiden perustaminen ja palveluiden keskittäminen jossain määrin on myös osa uudistusta. Pohteessa muutosta ei ole kyetty valmistelemaan tai johtamaan hyvin, ja yhdenvertaisuustavoitteet on unohdettu.
Mervi Niskakoski
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kesk.), Reisjärvi