Säästötoimet: Mitä ti­loil­le käy, kun il­mas­toin­ti sul­je­taan yöksi? Ky­syim­me oleel­li­sia ky­sy­myk­siä Oulun sääs­tö­toi­mis­ta

Kalakauppa: Nor­ja­lai­nen lohi ei ole niin kal­lis­ta kuin ihmiset ku­vit­te­le­vat

Taide: Elisa Her­net­kos­ken Vul­va-sar­ja syntyi van­hois­ta pos­ti­mer­keis­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Ark­ti­set jäät sulivat tänä vuonna hieman pie­nem­mik­si kuin viime vuonna, ny­ky­mit­ta­reil­la vuosi ei ollut poik­keuk­sel­li­nen

Kuva viime vuodelta 23. syyskuuta 2021, kun jäätikkö oli vuoden jaksolla pienimmillään.
Kuva viime vuodelta 23. syyskuuta 2021, kun jäätikkö oli vuoden jaksolla pienimmillään.
Kuva: NASA HANDOUT

Arktisen merijään pienin laajuus saavutettiin tänä vuonna 18. syyskuuta, tiedottaa Ilmatieteenlaitos.

Arktisten jäiden laajuus syksyisin on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisilla alueilla. Yleensä syyskuulle sattuva jään minimilaajuus kertoo jään paksuudesta. Tähän vaikuttavat sekä talven ankaruus että kesäkauden sulamisen voimakkuus.

Arktinen merijää kattoi tänä vuonna pienimmillään 4,68 miljoonaa neliökilometriä. Tulos on kymmenenneksi pienin mittaushistorian aikana. Merijään laajuutta on tutkittu satelliittikuvien avulla yhtäjaksoisesti vuodesta 1979 alkaen.

Viimeiset 16 vuotta ovat olleet mittaushistorian vähäjäisimpiä, ja niiden joukossa kulunut vuosi ei ollut poikkeuksellinen.

Jään laajuuden vuosittainen vaihtelu on voimistunut. Suurin laajuus on pienentynyt keskimäärin 2,6 prosenttia ja syksyinen pienin laajuus pienentynyt noin 13 prosenttia.

Syksyn jään laajuus on pienentynyt vuodesta 1979 noin puolella.

Jään paksuutta on mitattu yhtäjaksoisesti vuodesta 2010. Paksuusmittaukset paljastavat vuosittaisen vaihtelun olevan suurta ja joillakin alueilla jää on jopa metrin keskimääräistä ohuempaa. Tämän kehityksen seurauksena arktiset jäät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorentuneet ja haurastuneet.