Suomen turvallisuuspoliittinen asema tarkentui alkuviikosta kahteen otteeseen. Korkean tason poliittisten johtajien joukko käsitteli Rovaniemellä arktisen alueen strategista tilannetta. Maanantaina Suomi ilmoitti liittyvänsä Ranskan ydinasepelotteeseen.
Ydinasepelotteeseen sitoutuminen tuntuu ensikuulemalta pelottavalta käänteeltä. Lisääkö se sodan uhkaa? Tuleeko Suomesta pelotteen myötä ydinsodan taistelutanner? Presidentti Alexander Stubb on rauhoitellut päätöksen vaikutuksia; Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana.
Ranska on ydinasevaltio. Se päivittää sotilasstrategiaansa, jotta ydinasepelote laajenisi eurooppalaiseksi toimintamalliksi. Ydinvoimayhteistyöhön Ranskan kanssa on liittynyt yhdeksän maata. Suomi on nyt kymmenes valtio osana ydinasepelotetta, jota Ranska kutsuu nimellä "eteentyönnetty pelote".
Turvallisuuspoliittisilla termeillä on tapana piilotella todellisia tavoitteita ja mahdollisia käytännön toimia. Kaikkia sotilaallisia yksityiskohtia ei haluta julkisuuteen. Sananmukaisesti pelote joka tapauksessa tarkoittaa, että mahdollisille sotilaallisille vastustajille tehdään selväksi, että hyökkäyksen haitat koituisivat hyötyjä suuremmiksi.
Käytännössä Suomi avaa 10–15 vuoden aikana puolustussuunnitteluaan ja saa vastapalveluksena ydinasepelotteeseen liittyvää tietoa. Presidentti Stubbin mukaan ydinasepelote vahvistaa Suomen omaa puolustusta ja laajentaa sen kirjoa. Puolustusministeri Antti Häkkänen vakuuttaa samaa ja huomauttaa, että Suomen ja Ranskan kahdenvälinen puolustusyhteistyö tiivistyy.
Ranskan ydinasepelote ei korvaa Naton ydinasepelotetta. Naton järjestelmä perustuu Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja myös Ranskan ydinaseisiin, vaikka Ranska on jättäytynyt järjestelyn ulkopuolelle. Suurin osa Naton ydinaseista on Yhdysvaltojen hallussa ja siksi Naton pelote on riippuvainen Yhdysvaltojen kansallisesta politiikasta.
Yhdysvaltain into Euroopan puolustamiseen on muuttunut epävarmaksi Donald Trumpin kaudella. Siksi Euroopan on syytä ottaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Suomen edellinen presidentti Sauli Niinistö esitti jo ajat sitten ajatuksiaan eurooppalaisesta Natosta. Nyt Niinistön esitys toteutuu jollakin tavalla Ranskan ydinasepelotteessa. Suomelle on tärkeää, että muista Pohjoismaista jo Ruotsi, Tanska ja Norja ovat mukana järjestelmässä.
Suomi pyrkii aktiivisesti rakentamaan eurooppalaista turvallisuutta. Aloitteellisuus tuottaa tuloksia, ja siitä yhteistyö Ranskan kanssa sekä alkuviikon arktinen huippukokous Rovaniemellä käyvät esimerkeiksi.
Rovaniemellä ei päätetty mistään isoista asioista. Silti eurooppalaisten valtionjohtajien kokous Lapissa viestiin Suomen keskeisestä asemasta, kun Eurooppa kehittää arktisen alueen turvallisuutta. Sotilaallinen liikkuvuus pohjoisessa oli yksi kokouksen pääaiheista.
Ydinpeloteyhteistyö sekä arktinen kokous toimi myös varoittavana viestinä Venäjälle, joka näyttää muuttuvan entistä aggressiivisemmaksi. Rovaniemellä nostettiin esiin Suomen jäänmurtajaosaaminen. Arktisten merireittien merkitys kasvaa ja silloin myös EU tarvitsee omia jäänmurtajia.