Ensikohtaaminen oli silkka vahinko.

Ari Savikko oli juuri Pudasjärvelle muuttanut 12-vuotias koululainen, kun hän viskoi kuparinväristä lippauistintaan kunnan keskustan läpi virtaavaan Iijokeen ahventen toivossa.

Yhtäkkiä siiman päässä tempoi kala, jonka poika oli nähnyt vain kirjoissa.

Solakka muoto. Lohikalojen rasvaevä. Juovikas kylki, jonka sävy vaihteli hopeanharmaasta rusehtavaan.

Varmin tuntomerkki oli kalan selässä: värikäs ja kookas, purjetta muistuttava evä.

Se oli harjus – pyytäjänsä ensimmäinen.

Samalla se oli alku yhteiselle matkalle, joka on jatkunut jo 50 vuotta.