Liikenne: Jos Oulun Poik­ki­maan­tie pää­te­tään uu­dis­taa, töihin pääs­tään no­peas­ti

Taiteiden yö: Kahden in­to­hi­moi­sen tai­de­har­ras­ta­jan unelma täyttyy Tai­tei­den yönä, kun Gal­le­ria 33 avaa ovensa

An­ders­son: Va­sem­mis­to­lii­ton ei kannata tehdä Na­to-jä­se­nyy­des­tä hal­li­tus­ky­sy­mys­tä – "Jos kan­sa­lais­mie­li­pi­de olisi sel­väs­ti jä­se­nyy­den puo­les­ta, kun­nioit­tai­sin pää­tök­sen­te­ki­jä­nä sitä"

Mielipidemittaukset osoittavat Anderssonin mukaan, että vasemmistoliiton kannattajien Nato-kannoissa on tapahtunut suuri muutos.

Helsinki
– On aivan selvä asia, että kun tilanne ympärillämme muuttuu, pitää myös meidän olla valmiita yhdessä käsittelemään kynnyskysymyksiämme tästä muuttuneesta tilanteesta käsin, sanoo vasemmistoliittoa johtava Li Andersson.
– On aivan selvä asia, että kun tilanne ympärillämme muuttuu, pitää myös meidän olla valmiita yhdessä käsittelemään kynnyskysymyksiämme tästä muuttuneesta tilanteesta käsin, sanoo vasemmistoliittoa johtava Li Andersson.
Kuva: Jussi Leinonen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson katsoo, että puolueen ei kannata tehdä Suomen Nato-jäsenyydestä hallituskysymystä. Suomen päätös hakea sotilasliiton jäsenyyttä ei näin Anderssonin mukaan tarkoittaisi puolueen eroa hallituksesta.

– Minun näkemykseni on, että meidän ei missään nimessä kannata tehdä itsellemme tästä hallituskysymystä sellaisessa tapauksessa, jossa valtiojohto päättäisi hakea jäsenyyttä, Andersson sanoi tänään puoluevaltuustossa pitämässään linjapuheessa.

Hänen kanssaan samoilla linjoilla ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.

Anderssonin mukaan puolueen pitää olla valmis käsittelemään kynnyskysymyksiään uudelleen.

– On aivan selvä asia, että kun tilanne ympärillämme muuttuu, pitää myös meidän olla valmiita yhdessä käsittelemään kynnyskysymyksiämme tästä muuttuneesta tilanteesta käsin.

Andersson nosti linjapuheessaan esille Ylen tuoreimman gallupin, jonka mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa 62 prosenttia suomalaisista. Hän katsoo mielipidemittauksen kertovan ihmisten turvattomuudentunteesta ja siitä, että etenkin vasemmistoliiton kannattajien parissa on tapahtunut iso muutos.

– Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa suhde kannattajien ja vastustajien osalta oli varsin tasainen. Tämä tarkoittaa, että suurin muutos on tapahtunut vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.

Andersson ei kerro Nato-kantaansa

Andersson ei kerro omaa Nato-kantaansa. Hänen mukaansa asiasta on ensin syytä käydä keskustelu puolueessa sekä eduskuntapuolueiden kesken tulevan selonteon perusteella. Hän pitää tärkeänä myös kansalaisten mielipiteen kuuntelemista asiassa.

– Jos kansalaismielipide olisi selvästi jäsenyyden puolesta, niin totta kai kunnioittaisin päätöksentekijänä sitä.

Andersson ei pidä välttämättömänä kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä.

– Voi olla, että ajattelemme, että jos on riittävä parlamentaarinen tuki, niin kansan mielipide on sitä kautta selvitetty tai tehdään joku muu prosessi, jolla sitä voidaan selvittää.

Hän kuitenkin katsoo, että pelkän informaatiovaikuttamisen pelossa kansanäänestystä ei pitäisi jättää järjestämättä.

– Informaatiovaikuttamista voi tapahtua missä tahansa vaalien yhteydessä Suomessa, myös suhteessa eduskunnan päätöksentekoon.

"Riskittömiä vaihtoehtoja ei ole"

Anderssonin mukaan keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on vasemmistoliitolle eräänlainen kypsyyskoe.

– Kun kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen on aiemmin ollut vasemmistoliittoa yhdistävä tekijä, on siitä nyt selvästi tullut pohdinnan kohde, hän sanoi linjapuheessaan.

Myöhemmin päivällä pitämässään tiedotustilaisuudessa Andersson sanoi toivovansa, että myös Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvat vasemmistoliittolaiset uskaltaisivat tuoda ajatuksensa esille.

Anderssonin mukaan pohdintaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä vaikuttaa se, milloin ja millä ehdoilla Ukrainan sota loppuu. Hän sanoo, että Suomen täytyy toimia siten, ettei riski sodan laajentumiseen kasva.

– Suomen kannalta olennaista on ymmärtää, että riskittömiä tai ongelmattomia vaihtoehtoja ei ole. Juuri näiden eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.

Andersson sanoi, ettei tällä hetkellä tiedetä, miten Ukrainan sota loppuu ja kuinka jännitteinen maailma on sen jälkeenkin.

– Tiedämme vain, että suhteet eivät tule palaamaan entiselleen. Sellaisessa maailmassa niin liittoutumattomuuteen kuin liittoutumiseen liittyy riskejä.

Anderssonin mukaan sodanjälkeinen maailma olisi joka tapauksessa jännitteisempi ja turvattomampi kuin aika ennen sotaa. Hän katsoo, että Nato-jäsenyys tarkoittaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden lisääntymistä Suomessa.