Tilaajille

Ana­lyy­si: Ruotsi on ko­ro­na­toi­mis­saan ketterä kuin val­ta­me­ri­lai­va – alussa vit­kut­te­lu vaati turhia uhreja, pan­de­mian tässä vai­hees­sa se voi olla hyvästä

Muut maat ovat lähteneet purkamaan koronaviruksen vuoksi asetettuja rajoituksia, Ruotsi on pitänyt omansa voimassa. Nyt se on uusissa tartunnoissa suunnilleen tasoissa Norjan ja Islannin kanssa.

Valtionepidemiologi Anders Tegnellin vetämä koronaviruslinja on herättänyt ihmetystä ulkomailla.
Valtionepidemiologi Anders Tegnellin vetämä koronaviruslinja on herättänyt ihmetystä ulkomailla.
Kuva: ALI LORESTANI
Analyysi

Pitkin koronakevättä ja -kesää Ruotsi on ollut otsikoissa. Maan viipyilevä linja on herättänyt ihmetystä, kauhistelua ja jopa suoranaista vihaa.

Daniel Wallenius
Daniel Wallenius

Fakta on se, että koronavirus on edelleen runnellut pohjoismaista pahimmin juuri Ruotsia. Sen lähes 86 000 tartuntaa ja reilut 5 800 kuollutta ovat Euroopan mittakaavassakin kovia lukuja.

Viime aikoina on kuitenkin löytynyt tilasto, jossa Ruotsi on aidosti pystynyt loistamaan. Se on uusien tartuntojen ilmaantuvuusluku, eli tartuntojen määrä sataatuhatta asukasta kohti viimeisen kahden viikon aikana.

Suomi on edelleen mallioppilas. Meidän ilmaantuvuuslukumme on viime aikoina ollut jotain kuuden ja kahdeksan välillä.

Pahimmaksi tilanne on eskaloitunut Tanskassa, jossa uusia tartuntoja on kahden viikon aikana todettu jopa 36 sataatuhatta asukasta kohti.

Tässä välissä ovat Ruotsi, Norja ja Islanti, joissa uusia tartuntoja on todettu 20–23 sataatuhatta asukasta kohti. Parhaimmillaan Ruotsin ilmaantuvuusluku on ollut Pohjoismaiden toiseksi alhaisin.

Muutos kevääseen ja alkukesään on ollut valtava. Toimiiko Ruotsin kiistelty strategia sittenkin?

Vastaus on kyllä ja ei, sillä Ruotsin strategia eroaa jälleen naapurimaista.

Kun muut maat laittoivat kiireessä kaiken kiinni, Ruotsi viivytteli. Valtionepidemiologi Anders Tegnell perusteli linjaa muun muassa sillä, ettei voida tietää, mitkä rajoitukset ovat tehokkaita.

Muut maat saivat kansalliset epidemiansa kuriin varsin nopeasti. Ruotsin käyrä pysyi korkealla pitkään, koska virus ehti levitä ennen rajoitustoimien aloittamista, ja koska ne edelleen pohjautuivat enimmäkseen suosituksiin.

Kun uusien tartuntojen määrä laski, muut yhteiskunnat alkoivat avautua ja poistaa rajoituksia. Näin tartuntojen määrä kääntyi niissä jälleen kasvuun.

Ruotsin tartuntamäärät ovat nyt laskeneet huippulukemista kohti muiden pohjoismaiden tasoa samalla, kun naapureiden tartunnat ovat lähestyneet Ruotsin määrää toisesta suunnasta.

Kun pandemian alkuvaiheissa Ruotsissa elettiin lähes normaalia elämää muihin verrattuna, nyt monet muut elävät normaalia elämää siihen verrattuna.

Vierailukielto vanhainkodeissa on ollut voimassa pian puoli vuotta. Yli 50 henkilön tilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten kieltoa ei ole missään vaiheessa poistettu, ja ravintoloitakin koskevat rajoitukset, kuten pöytiintarjoilupakko, ovat yhä voimassa.

Ruotsin toimintaa koronaviruksen torjunnassa voisi verrata valtamerilaivaan. Koronaviruksen olemassaoloon ja taisteluun sitä vastaan havahduttiin hirveän hitaasti. Nyt, kun tilanne helpottaa, kurssi ei vielä osoita mitään kääntymisen merkkejä.

Pandemian alkuvaiheessa Ruotsin poikkeuksellinen strategia oli tuhoisa ja aiheutti turhia kuolemia. Koronaviruspandemian kasvoiksi maassa noussut valtionepidemiologi Anders Tegnell on myöntänyt, että enemmän olisi pitänyt tehdä nopeammin.

Nykyisessä tilanteessa Ruotsin vitkuttelu voi olla viisautta. Kun rajoituksia ei ole purettu, radikaalia tartuntamäärien kasvua ei ole nähty, kuten muualla. Ruotsilla ei kyllä tosin olisi ollut sellaiseen varaakaan.

Muiden maiden alkaessa poistaa rajoituksia, viranomaisten viesti oli selvä. Jos tartuntojen määrä kääntyy nousuun, rajoituksia tiukennetaan, niin kuin pitääkin. Se on johtanut soutamiseen, huopaamiseen ja epävarmuuteen. Ruotsin linja on se, että ei hötkyillä. Se on tuskastuttava, mutta ennakoitava.