Ana­lyy­si: Bu­si­ness Finland sai yri­tys­tu­kiai­sis­ta puhtaat pa­pe­rit, mutta aidosta "ko­ro­na­tues­ta" ei ole kyse – Krii­si­tu­ki on vasta val­mis­teil­la, vaikka kriisiä on takana pian kaksi kuu­kaut­ta

Business Finlandin yrityksille jaettavat 800 miljoonaa euroa eivät ole todellista kriisitukea koronan kurittamille yrityksille, vaikka hallitus koronatuesta...

Business Finlandia koronatukipäätöksistä syyttävät haukkuvat väärää puuta.
Business Finlandia koronatukipäätöksistä syyttävät haukkuvat väärää puuta.
Business Finlandia koronatukipäätöksistä syyttävät haukkuvat väärää puuta.
Kuva: Arttu Laitala

Business Finlandin yrityksille jaettavat 800 miljoonaa euroa eivät ole todellista kriisitukea koronan kurittamille yrityksille, vaikka hallitus koronatuesta puhuukin. Aidon kriisituen jakamiseen Business Finland on väärä kanava, kirjoittaa analyysissään Lännen Median toimittaja Petteri Lindholm.

-

Pääsääntöisesti asianmukaista ja säädökset sekä hakukriteerit täyttävää.

Näin kuvaillaan Business Finlandin (BF) yrityksille myöntämiä koronatukia perjantaina valmistuneessa tarkastusraportissa.

Tuhansien myöntävien rahoituspäätösten joukosta löytyi muutamia tapauksia, jossa myöntämisen kriteerien ei olisi pitänyt täyttyä, mutta isossa kuvassa raportti antaa Business Finlandille puhtaat paperit.

Selvityksessä todetaan, että rahoitusta on myönnetty "asianmukaisiin käyttökohteisiin".

Tässä yhteydessä asianmukaisuus merkitsee lähinnä lain noudattamista – ei rahoituksen tarkoituksenmukaisuutta koko koronakriisin kannalta.

Suomalaisten yritysten, kansalaisten toimeentulon ja verokertymän kannalta tärkeämpi kysymys kuuluu, ovatko tukea saaneet ne yritykset, joihin koronakriisi on iskenyt kovimmin.

Vaikeimmin kärsineet yritykset yhä vailla tukea

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tilasi selvityksen sen jälkeen, kun BF:n koronatukiaisista nousi kohu.

Kansalaisia on suututtanut koronarahoituksessa se, että tukea on myönnetty yrityksille, jotka eivät ole eniten sen tarpeessa.

Tukea ovat saaneet esimerkiksi it-yritykset, blogipalvelut, konsulttiyhtiöt ja monet hyvää tulosta tekevät yritykset.

Samaan aikaan vaille tukea ovat jääneet kipeämmin apua tarvitsevia yrityksiä, kuten kauppoja, ravintoloita, tapahtumanjärjestäjiä ja matkailuyhtiöitä.

Syyttävällä sormella on osoitettu Business Finlandia itseään ja yrityksiä. Niiden sijaan katse tulisi kiinnittää hallitukseen.

Laki määrää, mitä BF voi tehdä

Business Finland rahoittaa siitä säädetyn asetuksen mukaisesti yritysten kansainvälistymistä, kehittämistä ja innovaatioita.

Se ei siis jaa kriisirahaa vaikeuksissa oleville yrityksille.

Tarkastusraportissa todettu tuen käyttökohteiden asianmukaisuus viittaa juuri BF:n tehtävään: rahaa on annettu kehittämiseen.

Hallitus on perustellut Business Finlandin (ja ely-keskusten) valintaa koronatukien jakokanaviksi sillä, että näin tukia päästiin heti jakamaan olemassa olevien organisaatioiden kautta.

Valinnalla saavutettiin siinä tavoiteltu nopeus. BF käynnisti hakemusten käsittelyn vain muutama päivä hallituksen maaliskuisen tukipäätöksen jälkeen.

Kyseenalaista on sen sijaan se, tulisiko tukia edes kutsua "koronatuiksi", vaikka juuri sellaisena hallitus on tukea mainostanut.

Tanska ehti edelle

Todellista kriisitukea hallitus alkaa jakaa, kun valmistelussa nyt oleva yritysten yleistuki käynnistyy.

Sillä on tarkoitus tukea yrityksiä erityisesti kiinteiden kulujen kattamisessa, mitä BF:n rahoitus ei salli.

Kriteeriksi on odotettavasti tulossa yrityksen liikevaihdon tietyntasoinen lasku, millä varmistetaan, että tukea saavat aidosti koronasta kärsineet firmat.

Esimerkiksi Tanskassa tällainen tuki käynnistettiin jo huhtikuun alussa.

Jälkiviisaiden on nyt helppo sanoa, että Suomessa olisi pitänyt heti ryhtyä samaan.

BF:n rahoituksen hyötyjä nähdään vasta pitkällä aikavälillä, mutta akuutein tilanne on yrityksillä, joiden kassasta ei pystytä enää maksamaan vuokria, palkkoja ja muita kiinteästi juoksevia kuluja.

Nuo yritykset tarvitsevat kriisitukea – eivät kehitystukea.