Tapani Karvinen Hamppupuolueesta esitti mielipiteenään Kalevassa (verkkolehti 7.12. ja näköislehti 8.12.), että huumevalistus johtaa huumekuolemiin. On tietenkin houkuttelevaa etsiä helppoa ja nopeaa ratkaisua huumekuolemien vähentämiseen, mutta kyseessä on monimutkainen ilmiö, jossa on mukana useita tekijöitä. Tämä käy ilmi myös Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) vuoden 2023 teematutkintaraportista Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat.
Karvisen mainitsemassa tilaisuudessa on ollut kyse päihdevalistustunnista, joka näyttäisi kohdistuneen yhteen luokkaan. Keskusteluissa käsitellään teemoja, jotka oppilaat itse nostavat esille. Yläkouluikäisten kanssa puhutaan paljon kannabiksesta, koska se herättää kiinnostusta juuri tässä ikävaiheessa.
Keskustelut kuitenkin kattavat myös muita aineita, jotka liittyvät huumekuolemiin, etenkin jos oppilaat tuovat niitä esiin. Lisäksi ensiavun merkitystä ja kaverista huolehtimista korostetaan aina. On tärkeää huomioida, että suurin osa yläkouluikäisistä ei ole erityisen kiinnostunut huumeista. Pelottelun riski kasvaa, jos esiin tuodaan aiheita, jotka ovat heille täysin vieraita eivätkä kosketa heidän arkeaan.
Tarkempi tieto huumekuolemia aiheuttavista aineista on kuitenkin olennaista riskien ehkäisyn näkökulmasta. Oppilashuollon henkilöstö, nuorisotyöntekijät ja lastensuojelun ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa käydessään kahden kesken keskusteluja nuorten kanssa. Heille on tärkeää tarjota koulutusta huumekuolemien ehkäisystä, jotta he voivat tunnistaa riskitekijöitä ja tuoda esille eri aineiden ja niiden yhteiskäytön vaaroja.
Ammattilaisten pitämät päihdekasvatustunnit eivät perustu pelotteluun, vaan tutkittuun tietoon ja vuorovaikutukseen. Tällainen lähestymistapa luo pohjaa avoimelle keskustelulle ja ehkäisee tehokkaasti riskejä.
Kim Kannussaari
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n erityisasiantuntija