Kun käännämme Suomen talouden oikeille raiteille, meidän on opeteltava luopumaan saavutetuista eduistamme yhteiseksi hyväksi. Keskustelu aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta osoittaa, että se on meille vaikeaa. Annetaan korvaavia toimia pohtivalle työryhmälle työrauha.
Aikuiskoulutustuki on toiminut asiantuntijoiden selvitysten mukaan vain osittain, ja sen käyttö on ollut tehotonta. Kaikkea hyvää ei ole vara kustantaa yhteisestä pussista. Aikuiskoulutustuki rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla, eli jokaisen työntekijän palkan sivukuluilla. Se ei ole kohtuullista.
Palkkauksen sivukuluja kannattaisi vähentää. Tämä madaltaisi työntekijän palkkaamisen kynnystä ja edistäisi työllisyyttä erityisesti aloittavissa yrityksissä. Suomi pärjää muutosten maailmassa kehittämällä osaamistaan. Sitä ei kannata tukea työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla vaan valtion toimesta.
Nyt tarvitaan alueellisia täsmätoimia työvoimapulasta kärsiville aloille, jotta pienet ja keskisuuret yritykset saavat osaavaa työvoimaa, voivat kasvaa ja työllistää joka puolella Suomea. Nyt kaivataan toimia, jotka kannustavat vähiten kouluttautuneita jatkuvan oppimisen polulle. He eivät ole käyttäneet juurikaan aikuiskoulutustukea.
Työvoimapalvelujen tulee saada kaikki kynnelle kykenevät koulutuksen tai kuntoutuksen kautta töihin. Tarvitaan oppilaitosten ja yritysten tiivistä yhteistyötä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle kannattaa kohdentaa resursseja, jotta se voi helpottaa akuuteinta osaajapulaa.
Aikuiskoulutustuki ei ole jokaisen kohdalla todellinen vaihtoehto. Kaikilla ei ole varaa jättäytyä aikuiskoulutustuelle. Alaa voi vaihtaa ja osaamista kehittää myös työn ohessa. Tukea on uudistettu vuosien varrella moneen kertaan. Kun Suomen Yrittäjät ehdotti kahdeksan vuotta sitten, että aikuiskoulutustukea voisi käyttää myös työttömien opiskelun tueksi, siihen ei innostuttu.
Nykyinen aikuiskoulutustuen malli on joka tapauksessa tullut tiensä päähän. Uuden työstäminen on usein perustellumpaa kuin vanhan viilaaminen. Jotta se onnistuu, hallituksen tulee nähdä osaamisen jatkuva kehittäminen Suomen menestystekijänä. Jatkuvan oppimisen kehittämistä tulee katsoa kokonaisuutena. Kaikkeen ei tarvita uutta tutkintoa. Kannattaa kehittää oppisopimusta, uudistaa opintotukea ja vahvistaa vapaata sivistystyötä.
Rahoitusmallien tulee kannustaa oppilaitoksia toteuttamaan pieniä osaamiskokonaisuuksia, tutkinnonosia, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja osaamistaan kehittäville ja alaa vaihtaville aikuisille. Hallituksella on kehysriihessä vakava pohdinnan paikka, minkä verran se on valmis panostamaan jatkuvaan oppimiseen.
Kun saamme Suomen talouden kuntoon, voimme pitää huolta kaikkein heikoimmista, tukea heidänkin elinikäistä oppimistaan ja hyvinvointiaan. Se on sivistysvaltion tunnusmerkki. Vain sivistynyt, osaava ja yrittävä Suomi voi menestyä ja huolehtia kansalaisistaan.
Mikko Kinnunen
koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät