Tulipalot: Oulun Top­pi­las­sa syttyi aa­muyöl­lä kolmas ta­hal­li­sek­si epäilty palo

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Agenda 2030 ei saa epäon­nis­tua, tai maail­man tytöt mak­sa­vat hinnan

Maailma on jäljessä lähes kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n saavuttamisesta, mukaan lukien tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta kriittiset tavoitteet.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin tuoreen raportin ”Goals Off Target: Accelerating the SDGs with girls and young women” mukaan Agenda 2030 ei nykyisellä edistymisvauhdilla juurikaan paranna tyttöjen ja naisten elämää. Raportti analysoi tavoitteiden avainindikaattoreita 26 maassa eri puolilla maailmaa.

Vain 12 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista on tällä hetkellä toteutumassa vuoteen 2030 mennessä, vaikka kaikki 191 YK:n jäsenvaltiota hyväksyivät vuonna 2015 Agenda 2030:n osana maailmanlaajuisia sitoumuksia köyhyyden juurisyiden poistamiseksi ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Lähes puolet tavoitteista on jäänyt melko paljon tai merkittävästi jälkeen tavoitetasosta.

Sukupuolten väliseen tasa-arvoon keskittyvä tavoite 5 on hälyttävällä tavalla jäljessä, sillä vain 15,4 prosenttia sen edistymistä osoittavista indikaattoreista on edennyt tavoitetasolla ja -aikataulussa. Esimerkiksi naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ei ole vähentynyt merkittävästi. Valtaosassa raportin tarkastelemista maista tyttöjen raportoima väkivalta oli lisääntynyt.

"Valtioiden ja kansainvälisen yhteisön on tehostettava merkittävästi toimiaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi."

Yhdessäkään raportin maista ei ole asianmukaista lainsäädäntöä sukupuolten välisen epätasa-arvon poistamiseksi, vaikka kestävän kehityksen tavoitteet velvoittavat valtioita säätämään ja panemaan täytäntöön lakeja sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi.

Vuoden 2021 jälkeen naisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat saaneet arviolta vain 0,13 prosenttia julkisesta kehitysyhteistyön rahoituksesta (ODA) ja 0,4 prosenttia kaikesta gender-kysymyksiin liittyvästä kehitysrahoituksesta.

Myös useat muut tavoitteet, jotka ovat oleellisia sukupuolten tasa-arvon kannalta, ovat edistyneet vain vähän tai eivät lainkaan. Esimerkiksi nälän poistaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen edistyvät liian hitaasti. Nälkäkriiseillä on sukupuolittuneita vaikutuksia. Tytöt kärsivät todennäköisemmin niiden toissijaisista seurauksista, kuten sukupuolittuneen väkivallan lisääntymisestä tai koulunkäynnin keskeytymisestä. Myös ilmastokriisi vaikuttaa suhteettoman paljon tyttöihin.

Puolimatkassa vuoteen 2030 on vielä aikaa kääntää kurssia. Valtioiden ja kansainvälisen yhteisön on tehostettava merkittävästi toimiaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tyttöjä ja naisten osallisuutta on vahvistettava kaikilla päätöksenteon tasoilla, sillä he ovat oman tilanteensa ja erityistarpeidensa parhaita asiantuntijoita.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat liian tärkeitä, jotta voisimme hyväksyä epäonnistumisen. Vaakalaudalla on reilumpi maailma ja yhteinen tulevaisuutemme.

Ossi Heinänen

pääsihteeri

Plan International Suomi