Essee: Venäjä on kuin myrk­kys­kor­pio­ni, joka ei voi luon­teel­leen mitään

Päätoimittajan kolumni: Kou­lu­jen le­vot­to­muus kertoo siitä, että ai­kui­set eivät ole kan­ta­neet vas­tuu­taan

Koti: Ou­lu­lai­set Mat­lee­na ja Jori Haa­pa­lai­nen ra­ken­si­vat unel­mien­sa kodin lu­moa­viin mai­se­miin Jää­lin­jär­ven ran­nal­le

Ää­rim­mäi­sen uhan­alai­set kil­ju­han­het läh­ti­vät jat­ka­maan matkaa Oulun seu­dul­ta – tal­veh­ti­vat to­den­nä­köi­ses­ti Krei­kas­sa

Limingassa ja Tyrnävällä tänä syksynä levänneet äärimmäisen uhanlaiset kiljuhanhet ovat ilmeisesti jatkaneet syysmuuttoaan Kreikkaan, kertoo WWF.

Järjestön mukaan ainakin kaksi kiljuhanhea lepäili Oulun seudulla syyskuun puolivälistä alkaen. Viime viikon keskiviikon jälkeen niistä ei ole tehty havaintoja.

Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia on nähty Liminganlahden alueella nyt kolmantena vuonna peräkkäin.

Kiljuhanhi on Suomessa nykyään äärimmäisen uhanalainen. Arkistokuva.
Kiljuhanhi on Suomessa nykyään äärimmäisen uhanalainen. Arkistokuva.
Kuva: Hakkarainen Petri

WWF ja Suomen riistakeskus vetosivat aiemmin syksyllä Liminganlahden alueella vesilintuja metsästäviin, että he noudattaisivat aivan erityistä varovaisuutta sekä harkitsisivat omaehtoisia rajoituksia hämärän aikana metsästämisessä, kun kiljuhanhet ovat paikalla.

WWF:n mukaan yhteistyö metsästäjien kanssa sujui hyvin.

Alueen metsästystoimijoilla oli viime vuoden tapaan käytössään Whatsapp-ryhmä kiljuhanhien liikkeistä tiedottamiseen. Ryhmässä oli yhteyshenkilö lähes kaikista alueen metsästysseuroista, ja he levittivät tilannetietoa edelleen yhdistyksissään.

– Haluamme jälleen kiittää alueen metsästysseuroja vastuullisuudesta ja rakentavasta yhteistyöstä, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen järjestön tiedotteessa.

Parannettavaa metsästyskäytännöissä on kuitenkin edelleen. Tolvanen sanoo, että tänäkin vuonna kiljuhanhiseurannassa kuultiin rannoilta metsästyslaukauksia aamulla lähes tuntia ennen auringonnousua.

– Hämärällä ammuttaessa vesilinnun lajia ei käytännössä voi luotettavasti tunnistaa. Näin uhanalaisen lajin ollessa kyseessä yhdenkin yksilön menettäminen olisi suuri isku kannalle.

Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty vuosikymmenten ajan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Pohjolan luonnonvaraisen kiljuhanhikannan koko on edelleen alle sata yksilöä.

Oulun seutu oli aikanaan hyvin tärkeä kiljuhanhien syysmuuton aikainen levähdysalue. Noin 50 vuoteen ne eivät kuitenkaan syksyisin pysähtyneet Suomessa. Syksyllä 2020 Oulun eteläpuolisilla lakeuksilla lepäili 27 kiljuhanhea. Liminganlahden alue on vakiintumassa uudelleen kiljuhanhien syyslevähdysalueeksi.